Mikä maksaa? : kohti tuloksellisuuden arviointia Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:ssä

Abstract

Suuressa osassa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä STEAn kautta jaettavat veikkausvoittovarat ovat muodostaneet pääosan järjestöjen rahoituksesta. Vuoden 2024 alusta lähtien kytkös rahapelien ja järjestöjen rahoituksen välillä kuitenkin katkaistaan ja aiemmin rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitetut järjestöjen avustukset siirtyvät osaksi valtion budjettirahoitusta. Avustusmäärärahojen arvioidaan vähenevän ja tulevaisuudessa on tärkeää, että jokainen avustuksen saaja pystyy arvioimaan omaa toimintaansa ja sen aikaansaamaa yhteiskunnallista hyötyä.

Tämän opinnäytetyön tilaaja, Suomen kuulo- ja tukikoirat ry, on pieni valtakunnallinen sote-järjestö, jonka toiminnan tavoitteena on kuulovammaisten ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaisuuden, toimintakyvyn, itsenäisyyden ja turvallisuudentunteen parantaminen koulutetun hyötykoiran avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:lle tuloksellisuuden arvioinnin toimintamalli, jonka avulla järjestö voi jatkossa esittää rahoittajalle toiminnalla aikaansaadut tulokset.

Toimintatutkimuksena toteutetussa työssä yhdistyy tutkimus ja käytännön kehittämistyö. Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu vaikuttavuusilmiöstä sekä arviointiosaamiseen liittyvästä teoriatiedosta. Työn tuloksena syntyi Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n arviointimalli, joka koostuu vaikuttavuusketjusta, tiedonkeruusuunnitelmasta, tulos-mittareista sekä arvioivan toimintakulttuurin vuosikellosta. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:ssä ei ole aikaisemmin tehty arviointia, joten tämä työ on kuvaus prosessista, jossa järjestön arviointimalli rakennetaan alusta lähtien. Opinnäytetyö voikin toimia oppaana myös muille arviointia aloittaville järjestöille.

Rahoittajan vaatimuksesta tehtävän arvioinnin lisäksi arviointitietoa kannattaa hyödyntää järjestön oman toiminnan kehittämisessä. Arvioinnin avulla voidaan kirkastaa järjestön toiminnan tavoitteellisuutta, vahvistaa uskottavuutta ja tehostaa resurssien käyttöä. Lisäksi arviointitiedon avulla saadaan kohderyhmän ääni kuuluviin. Nostamalla esiin yhteisiä onnistumisia, voidaan myös lisätä toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten motivaatiota. Arviointitietoa voidaan hyödyntää myös järjestön viestinnässä ja toimintasuunnitelmissa. Arvioivassa toimintakulttuurissa arviointitietoa kerätään ja käsitellään systemaattisesti ja arviointi nivoutuu osaksi järjestön arkityötä.