Kielitietoisuuden kehittäminen varhaiskasvatuksessa : kielitietoisuuskortit Kuopion varhaiskasvatuspalveluille
Sirviö, Meeri; Reijonen, Sari (2022)
Sirviö, Meeri
Reijonen, Sari
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010829
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kielitietoista varhaiskasvatusta Kuopion alueen päiväkodeissa. Tarkoituksena oli tuottaa materiaalia varhaiskasvatuksen henkilöstön oman kielitietoisen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Opinnäytetyön idea lähti toimeksiantajan huomaamasta
tarpeesta. Toimeksiantajana opinnäytetyössämme toimi Kuopion kaupungin
varhaiskasvatuspalvelut. He hyödyntävät KieliPeda-työvälinettä kielitietoisten
toimintatapojen arvioinnissa, mutta kokivat sen sisältävän liian vähän henkilöstön toiminnan arviointiin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset koettiin myös liian
laajoiksi ja tilaaja toivoi helppokäyttöistä ja selkeää materiaalia kielitietoisten
toimintatapojen arviointiin ja kehittämiseen. Tuotimme KieliPeda-työvälineen
käytön tueksi kielitietoisuuskortit varhaiskasvatuksen henkilöstön käyttöön.
Aloitimme työn tekemisen keräämällä pohjatietoa keskustelemalla tilaajan
edustajan kanssa kielitietoisuudesta sekä KieliPeda-työvälineestä. Virallisen
aineiston keräsimme verkkokyselyllä. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa viiden eri päiväkodin varhaiskasvatuksen henkilökunnan ajatuksia ja kokemuksia KieliPeda-välineen käytöstä päiväkodin arjessa. Tekemäämme kyselyyn
saimme 4 vastausta. Hyödynsimme kyselystä saatuja vastauksia, KieliPedan
ensimmäistä osiota sekä muuta lähdetietoa kielitietoisuuskorttien luomisessa.
Kyselyyn saamiemme vastausten perusteella varhaiskasvatuksen henkilökunta ymmärtää hyvin kielitietoisuuden käsitteenä, mutta työntekijät kokivat,
että heidän päiväkodeissaan on tarve kehittää kielitietoista ympäristöä. Vastaajat toivoivat KieliPeda-työvälineen käytön tueksi helposti mukaan otettavaa
materiaalia, konkreettisia vinkkejä arkeen, vinkkejä lapsen kielitietoisuuden
vahvistamiseen sekä lapsen osallistamiseksi kielitietoisuuteen, esimerkiksi
esittämällä lapselle avoimia kysymyksiä suljettujen sijasta.
Loimme A5-kokoiset kaksipuoleiset kielitietoisuuskortit, jotka ovat sähköisessä
muodossa kaikkien käytettävissä. Tuottamamme kielitietoisuuskortit pohjautuvat KieliPeda-työvälineen ensimmäiseen osioon, jossa käsitellään henkilöstön
tavoitteellista ja suunnitelmallista itsearviointia sekä toiminnan kehittämistä.
Opinnäytetyömme ideaa voisi jatkaa esimerkiksi luomalla lisää kielitietoisuuskortteja, jotka pohjautuisivat KieliPeda-työvälineen osioihin kaksi ja kolme
tarpeesta. Toimeksiantajana opinnäytetyössämme toimi Kuopion kaupungin
varhaiskasvatuspalvelut. He hyödyntävät KieliPeda-työvälinettä kielitietoisten
toimintatapojen arvioinnissa, mutta kokivat sen sisältävän liian vähän henkilöstön toiminnan arviointiin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset koettiin myös liian
laajoiksi ja tilaaja toivoi helppokäyttöistä ja selkeää materiaalia kielitietoisten
toimintatapojen arviointiin ja kehittämiseen. Tuotimme KieliPeda-työvälineen
käytön tueksi kielitietoisuuskortit varhaiskasvatuksen henkilöstön käyttöön.
Aloitimme työn tekemisen keräämällä pohjatietoa keskustelemalla tilaajan
edustajan kanssa kielitietoisuudesta sekä KieliPeda-työvälineestä. Virallisen
aineiston keräsimme verkkokyselyllä. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa viiden eri päiväkodin varhaiskasvatuksen henkilökunnan ajatuksia ja kokemuksia KieliPeda-välineen käytöstä päiväkodin arjessa. Tekemäämme kyselyyn
saimme 4 vastausta. Hyödynsimme kyselystä saatuja vastauksia, KieliPedan
ensimmäistä osiota sekä muuta lähdetietoa kielitietoisuuskorttien luomisessa.
Kyselyyn saamiemme vastausten perusteella varhaiskasvatuksen henkilökunta ymmärtää hyvin kielitietoisuuden käsitteenä, mutta työntekijät kokivat,
että heidän päiväkodeissaan on tarve kehittää kielitietoista ympäristöä. Vastaajat toivoivat KieliPeda-työvälineen käytön tueksi helposti mukaan otettavaa
materiaalia, konkreettisia vinkkejä arkeen, vinkkejä lapsen kielitietoisuuden
vahvistamiseen sekä lapsen osallistamiseksi kielitietoisuuteen, esimerkiksi
esittämällä lapselle avoimia kysymyksiä suljettujen sijasta.
Loimme A5-kokoiset kaksipuoleiset kielitietoisuuskortit, jotka ovat sähköisessä
muodossa kaikkien käytettävissä. Tuottamamme kielitietoisuuskortit pohjautuvat KieliPeda-työvälineen ensimmäiseen osioon, jossa käsitellään henkilöstön
tavoitteellista ja suunnitelmallista itsearviointia sekä toiminnan kehittämistä.
Opinnäytetyömme ideaa voisi jatkaa esimerkiksi luomalla lisää kielitietoisuuskortteja, jotka pohjautuisivat KieliPeda-työvälineen osioihin kaksi ja kolme