Hevosalan työvoiman nykytilan selvitys
Räsänen, Kaisa (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052210995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052210995
Tiivistelmä
Hevosalalla on alkanut viime vuosina ilmenemään selvää työvoimapulaa. Hevosen käyttö urheilussa on myös murroksessa yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja muutoksessa kohti hevoslähtöisempää toimintaa. Hevostalouden imagoa ja vastuullisuutta tulisi korostaa jatkossa enemmän. Tämä oli lähtökohtana opinnäytetyölle,
jonka tarkoituksena oli selvittää hevosalan työvoiman nykytilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa hevostaloutta opiskelevien alalle työllistymistä tutkinnosta valmistumisen jälkeen.
Työvoiman saatavuutta ryhdyttiin tutkimaan määrällisellä sekä laadullisella tutkimusmenetelmällä. Kyselylomake lähetettiin hevosalan opiskelijoille. Tavoitteena oli selvittää hevostalouden perustutkinnon opiskelijoiden
motivaatiota työllistyä hevosalan töihin tutkinnosta valmistumisen jälkeen.
Tutkimuksessa haastateltiin neljää hevosalan yrittäjää. Haastateltavat yritykset olivat hevosmäärältään niin
suuria, että ulkopuolinen työvoima on välttämätöntä. Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan selville työnantajien näkökulmaa työvoima tilanteeseen sekä kartoitettiin yritysten toimintaympäristöt ja päivittäiset prosessit.
Tuloksissa päällimmäisenä nousi esille se, että hevosalan työolot täytyy saada asianmukaisiksi. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti hevosalan työehtojen mukaisia työaikoja. Työelämän kulttuuri myös hevosalalla on muuttumassa ja hevostaloudesta täytyisi kitkeä pois työehtosopimuksen vastaiset liian pitkät työpäivät. Yrityshaastatteluissa tuli esille työntekijöiden suuri arvostus ja työpäivien rutiinien suunnittelu sen mukaisesti. Hevosalan
opiskelijoilla merkittäviksi työhyvinvoinnin tekijöiksi nousivat hyvä ja turvallinen työympäristö ja mukava työyhteisö. Tähän voi jokainen työnantaja vaikuttaa ilman suuria kustannuksia. Toki alan suurin heikkous on alhainen palkkaus, mutta muutkin asiat ovat merkittäviä hevosalan työn pitovoimassa. Nykyisessä epävakaassa
maailmantilanteessa alan innostavuuteen ja vetovoimaan täytyy pyrkiä myös muilla tekijöillä kuin palkan korottamisella. Vastuu on alan yrittäjillä, koulutuksen järjestäjillä ja alalle pyrkivillä itsellään. Lähtökohtana on
alan arvostuksen nostaminen sekä ihmisten ja hevosten huomioon ottamisesta kaikissa tilanteissa.
Tulosten perusteella jatkossa olisi tärkeää korostaa työnantajille toimivan työympäristön ja hyvän johtamisen
merkitystä. Aihetta voisi tutkia lisää selvittämällä yrittäjien johtamisen taitoja sekä työn organisointia. Tällä on
selvästi suuria vaikutuksia työntekijöiden viihtyvyyteen työssä. Työnantajia olisi hyvä kannustaa enemmän tutkimaan oman yrityksen työprosesseja ja kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen ja ainakin vähentää työergonomiaa huonontavia työvaiheita.
jonka tarkoituksena oli selvittää hevosalan työvoiman nykytilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa hevostaloutta opiskelevien alalle työllistymistä tutkinnosta valmistumisen jälkeen.
Työvoiman saatavuutta ryhdyttiin tutkimaan määrällisellä sekä laadullisella tutkimusmenetelmällä. Kyselylomake lähetettiin hevosalan opiskelijoille. Tavoitteena oli selvittää hevostalouden perustutkinnon opiskelijoiden
motivaatiota työllistyä hevosalan töihin tutkinnosta valmistumisen jälkeen.
Tutkimuksessa haastateltiin neljää hevosalan yrittäjää. Haastateltavat yritykset olivat hevosmäärältään niin
suuria, että ulkopuolinen työvoima on välttämätöntä. Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan selville työnantajien näkökulmaa työvoima tilanteeseen sekä kartoitettiin yritysten toimintaympäristöt ja päivittäiset prosessit.
Tuloksissa päällimmäisenä nousi esille se, että hevosalan työolot täytyy saada asianmukaisiksi. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti hevosalan työehtojen mukaisia työaikoja. Työelämän kulttuuri myös hevosalalla on muuttumassa ja hevostaloudesta täytyisi kitkeä pois työehtosopimuksen vastaiset liian pitkät työpäivät. Yrityshaastatteluissa tuli esille työntekijöiden suuri arvostus ja työpäivien rutiinien suunnittelu sen mukaisesti. Hevosalan
opiskelijoilla merkittäviksi työhyvinvoinnin tekijöiksi nousivat hyvä ja turvallinen työympäristö ja mukava työyhteisö. Tähän voi jokainen työnantaja vaikuttaa ilman suuria kustannuksia. Toki alan suurin heikkous on alhainen palkkaus, mutta muutkin asiat ovat merkittäviä hevosalan työn pitovoimassa. Nykyisessä epävakaassa
maailmantilanteessa alan innostavuuteen ja vetovoimaan täytyy pyrkiä myös muilla tekijöillä kuin palkan korottamisella. Vastuu on alan yrittäjillä, koulutuksen järjestäjillä ja alalle pyrkivillä itsellään. Lähtökohtana on
alan arvostuksen nostaminen sekä ihmisten ja hevosten huomioon ottamisesta kaikissa tilanteissa.
Tulosten perusteella jatkossa olisi tärkeää korostaa työnantajille toimivan työympäristön ja hyvän johtamisen
merkitystä. Aihetta voisi tutkia lisää selvittämällä yrittäjien johtamisen taitoja sekä työn organisointia. Tällä on
selvästi suuria vaikutuksia työntekijöiden viihtyvyyteen työssä. Työnantajia olisi hyvä kannustaa enemmän tutkimaan oman yrityksen työprosesseja ja kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen ja ainakin vähentää työergonomiaa huonontavia työvaiheita.