Kehityskeskustelu johtamisen apuvälineenä
Hämäläinen, Henri (2022)
Hämäläinen, Henri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910615
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja analysoida henkilöstön tyytyväisyyttä nykyiseen kehityskeskustelumuotoon. Tutkimustulosten perusteella kohdeyritykselle esitettiin kehitysideoita prosessin parantamiseksi, joita organisaatiossa voidaan jatkojalostaa. Tavoitteena oli myös tutkia eri johtamisen muotoja, jotta esimies- ja alaistaidot kehittyisivät sekä osallistava kulttuuri jalkautuisi yrityksessä päivittäiseen toimintaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kehityskeskusteluprosessia eri näkökulmista ja johtamisen apuvälineenä. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös henkilöstöjohtamiseen, johtamismalleihin ja esimiestyöhön. Tutkimusosuudessa käytettiin kvantitatiivistä menetelmää, jonka tukena oli kvalitatiivisen menetelmän mukaisesti avoimia kysymyksiä. Henkilöstötutkimus suoritettiin webropol-verkkotyökalun avulla sähköpostikyselynä ja se toimitettiin koko toimeksiantajan henkilöstölle.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että yllättävän suuri osa henkilöstöstä ei pitänyt kehityskeskustelua hyödyllisenä. Tuloksista oli pääteltävissä, että ongelmakohtina pidettiin henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta ja sovittujen asioiden seurannan toimivuutta. Myös kehittävän palautteen antamisessa koettiin olevan parantamisen varaa. Lisäksi kohdeyrityksessä ei koettu kehityskeskustelulla olevan riittävän positiivista vaikutusta työmotivaatioon. Tulosten perusteella toimeksiantajalle esitettiin kehitysehdotuksena valmentavan johtamisen mallia. Kehitysehdotukseksi esitettiin myös mahdollisuutta jakaa kehityskeskusteluprosessi yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kehityskeskusteluprosessia eri näkökulmista ja johtamisen apuvälineenä. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös henkilöstöjohtamiseen, johtamismalleihin ja esimiestyöhön. Tutkimusosuudessa käytettiin kvantitatiivistä menetelmää, jonka tukena oli kvalitatiivisen menetelmän mukaisesti avoimia kysymyksiä. Henkilöstötutkimus suoritettiin webropol-verkkotyökalun avulla sähköpostikyselynä ja se toimitettiin koko toimeksiantajan henkilöstölle.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että yllättävän suuri osa henkilöstöstä ei pitänyt kehityskeskustelua hyödyllisenä. Tuloksista oli pääteltävissä, että ongelmakohtina pidettiin henkilökohtaisen kehittymisen ohjausta ja sovittujen asioiden seurannan toimivuutta. Myös kehittävän palautteen antamisessa koettiin olevan parantamisen varaa. Lisäksi kohdeyrityksessä ei koettu kehityskeskustelulla olevan riittävän positiivista vaikutusta työmotivaatioon. Tulosten perusteella toimeksiantajalle esitettiin kehitysehdotuksena valmentavan johtamisen mallia. Kehitysehdotukseksi esitettiin myös mahdollisuutta jakaa kehityskeskusteluprosessi yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluksi.