Vihreät joukkovelkakirjalainat : suomalaiset liikkeellelaskut
Wallvik, Mikael (2022)
Wallvik, Mikael
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910432
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutustua suomalaisiin vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin ja lainojen viitekehysten sisältöön sekä käydä läpi vihreiden joukkolainojen viitekehyksissä käytettyjä yleisimpiä standardeja. Työ toteutettiin keräämällä tietoa vihreiden joukkovelkakirjalainojen viitekehyksistä ja niissä käytetyistä standardeista. Tarkoituksena oli syventää tietoja vihreistä joukkolainoista.
Opinnäytetyö oli muodoltaan tutkimustyyppinen työ. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Viitekehyksenä käytettiin rahoitusalan kirjallisuutta. Tietolähteenä empiriassa käytettiin Suomessa vuosina 2019–2021 liikkeelle laskettujen kymmenen eri vihreän joukkolainan viitekehyksen ulkopuolisia arvioita. Opinnäytetyössä käytettiin toimialojen järjestöjen, kuten rahoitusalan ja ympäristöalan, julkaisemia standardeja. Samoja standardeja käytetään vihreiden joukkolainojen viitekehyksissä.
Tuloksena tuli ilmi, että Suomessa liikkeelle lasketuista kymmenen vihreän joukkolainan viitekehyksestä seitsemän sai hyvän, kaksi korkeimman ja yksi alimman yleisen vihreän luokituksen. Viitekehyksen hallintorakenteesta kuusi vihreää joukkolainaa sai hyvän luokituksen, kolme erinomaisen ja yksi tyydyttävän luokituksen. Yksi joukkolaina sai parhaimmat luokitukset molemmista kategorioista. Mikään joukkolaina ei saanut molemmista kategorioista huonoimpia. Kymmenestä joukkolainasta vain kahdesta löytyi kolmannen osapuolen löytämiä mainittavia heikkouksia.
Opinnäytetyön keskeiset johtopäätökset osoittavat, että Suomessa liikkeelle laskettujen vihreiden joukkolainojen viitekehykset täyttävät niille asetetut standardit. Eroja löytyy yhtiöiden ja toimialojen välillä.
Opinnäytetyö oli muodoltaan tutkimustyyppinen työ. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Viitekehyksenä käytettiin rahoitusalan kirjallisuutta. Tietolähteenä empiriassa käytettiin Suomessa vuosina 2019–2021 liikkeelle laskettujen kymmenen eri vihreän joukkolainan viitekehyksen ulkopuolisia arvioita. Opinnäytetyössä käytettiin toimialojen järjestöjen, kuten rahoitusalan ja ympäristöalan, julkaisemia standardeja. Samoja standardeja käytetään vihreiden joukkolainojen viitekehyksissä.
Tuloksena tuli ilmi, että Suomessa liikkeelle lasketuista kymmenen vihreän joukkolainan viitekehyksestä seitsemän sai hyvän, kaksi korkeimman ja yksi alimman yleisen vihreän luokituksen. Viitekehyksen hallintorakenteesta kuusi vihreää joukkolainaa sai hyvän luokituksen, kolme erinomaisen ja yksi tyydyttävän luokituksen. Yksi joukkolaina sai parhaimmat luokitukset molemmista kategorioista. Mikään joukkolaina ei saanut molemmista kategorioista huonoimpia. Kymmenestä joukkolainasta vain kahdesta löytyi kolmannen osapuolen löytämiä mainittavia heikkouksia.
Opinnäytetyön keskeiset johtopäätökset osoittavat, että Suomessa liikkeelle laskettujen vihreiden joukkolainojen viitekehykset täyttävät niille asetetut standardit. Eroja löytyy yhtiöiden ja toimialojen välillä.