”Det får vara roligt. Det får vara bra”: att bemöta barn med drag av neuropsykiatriska funktionsvariationer inom småbarnspedagogiken.
Hjelt, Hanna (2022)
Hjelt, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810130
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia miten varhaiskasvatus voi kohdata (myös diagnosoimattomia) lapsia joilla on neuropsykiatrisia piirteitä luodakseen toimivan arjen sekä näille lapsille että koko lapsiryhmälle. Kohtaamisella tarkoitan tässä opinnäytetyössä koottuja työpanoksia lasta kohtaan varhaiskasvatuksessa, sekä suoraa kohtaamista sanoin ja teoin että työtapoja, henkilöstöjärjestelyjä, oppimisympäristöjen muokkaamista ja niin edelleen.
Lapsilla joilla on neuropsykiatrisia piirteitä on muutakin oireita kuin niitä jotka kuuluvat diagnoosikriteereihin. Hejlskov Elvén et al. jakaa niitä empatiavaikeuksiin, strategiavaikeuksiin, aistivaikeuksiin ja stressiherkkyteen, ja sen lisäksi esittelen PDA:n eli patologisen vaatimusten välttelyn. Nämä haasteet näkyvät eri tavoin päiväkotiarjen eri toiminnoissa. Tämä opinnäytetyö kuvailee useita tavallisia haasteita järjestettyinä päiväkotiarjen eri toimintojen mukaan ja strategioita ehkäistä haasteiden tuomia ongelmia. Kun ongelmallista käyttäytymistä kuitenkin tapahtuu, voi toimia matala-affektiivisesti.
Haastatteluissa yhden varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja viiden varhaiskasvatuksen opettajan kanssa saan vastauksia kysymyksiin: Mitä haasteita pedagogit ovat kohdanneet nepsypiirteisten lasten arjessa ja miten he ovat ratkaisseet niitä tilanteita? Miten pedagogit ennaltaehkäisevät ongelmallista käyttäytymistä ja ongelmallisia tilanteita näille lapsille päiväkotiarjessa? Miten pedagogit toimivat ongelmallisten tilanteiden syntyessä?
Useat ratkaisut jotka ovat tärkeitä lapsille joilla on neuropsykiatrisia piirteitä toimivat hyvin myös muiden lasten kanssa. On kuitenkin tilanteita jolloin erityisratkaisut luovat toimivan arjen. Voi arvioida tilannetta yksittäisen lapsen näkökulmasta, mihin hän pystyy, mitä hän hyötyy osallistumasta johonkin yksittäiseen toimintaan? Yksilöllinen aika lapsen ja aikuisen välillä on tärkeä jotta lapsi voi harjoitella taitoja.
Haastattelututkimuksen tulos on että haastatelleet ovat kokeneet monia teoriakirjallisuuden mainitsemia haasteita, ja että ne ratkaisut jotka pedagogit ovat löytäneet saavat tukea kirjallisuudesta.
Lapsilla joilla on neuropsykiatrisia piirteitä on muutakin oireita kuin niitä jotka kuuluvat diagnoosikriteereihin. Hejlskov Elvén et al. jakaa niitä empatiavaikeuksiin, strategiavaikeuksiin, aistivaikeuksiin ja stressiherkkyteen, ja sen lisäksi esittelen PDA:n eli patologisen vaatimusten välttelyn. Nämä haasteet näkyvät eri tavoin päiväkotiarjen eri toiminnoissa. Tämä opinnäytetyö kuvailee useita tavallisia haasteita järjestettyinä päiväkotiarjen eri toimintojen mukaan ja strategioita ehkäistä haasteiden tuomia ongelmia. Kun ongelmallista käyttäytymistä kuitenkin tapahtuu, voi toimia matala-affektiivisesti.
Haastatteluissa yhden varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja viiden varhaiskasvatuksen opettajan kanssa saan vastauksia kysymyksiin: Mitä haasteita pedagogit ovat kohdanneet nepsypiirteisten lasten arjessa ja miten he ovat ratkaisseet niitä tilanteita? Miten pedagogit ennaltaehkäisevät ongelmallista käyttäytymistä ja ongelmallisia tilanteita näille lapsille päiväkotiarjessa? Miten pedagogit toimivat ongelmallisten tilanteiden syntyessä?
Useat ratkaisut jotka ovat tärkeitä lapsille joilla on neuropsykiatrisia piirteitä toimivat hyvin myös muiden lasten kanssa. On kuitenkin tilanteita jolloin erityisratkaisut luovat toimivan arjen. Voi arvioida tilannetta yksittäisen lapsen näkökulmasta, mihin hän pystyy, mitä hän hyötyy osallistumasta johonkin yksittäiseen toimintaan? Yksilöllinen aika lapsen ja aikuisen välillä on tärkeä jotta lapsi voi harjoitella taitoja.
Haastattelututkimuksen tulos on että haastatelleet ovat kokeneet monia teoriakirjallisuuden mainitsemia haasteita, ja että ne ratkaisut jotka pedagogit ovat löytäneet saavat tukea kirjallisuudesta.