Assistentin sosiaalinen työhyvinvointi etätyössä
Purho, Sohvi (2022)
Purho, Sohvi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810116
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka etätyö on vaikuttanut assistenttien sosiaaliseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helsingissä toimiva asianajotoimisto ja kohderyhmänä kyseisessä yrityksessä assistenttina työskentelevät henkilöt. Haastatteluiden avulla oli tarkoitus selvittää minkälaiset tekijät ovat vaikuttaneet sosiaaliseen työhyvinvointiin etätyössä. Lisäksi haluttiin selvittää, miten sosiaalisia suhteita luodaan ja ylläpidetään etätyössä sekä miten sosiaalista kuormitusta voidaan vähentää etätyössä.
Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti koronapandemian vuoksi alkaneen etätyön vaikutuksiin, sillä ennen poikkeustilannetta toimeksiantajana toimivassa yrityksessä assistentit eivät olleet työskennelleet etänä.
Tietoperustassa käsiteltiin ensin lyhyesti työhyvinvointia yleisellä tasolla ja sen jälkeen keskityttiin tarkemmin sosiaaliseen työhyvinvointiin, kuten työyhteisöön, sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaaliseen kuormitukseen. Lisäksi perehdyttiin etätyöhön sekä sen edellytyksiin, hyötyihin ja haasteisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston kerääminen tapahtui haastatteluiden avulla, jotka toteutettiin maalis- ja huhtikuussa 2022. Haastattelutavaksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluiden vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että etätyö on vaikuttanut negatiivisesti assistenttien sosiaaliseen työhyvinvointiin. Sosiaalisia kanssakäymisiä on ollut etätyössä melko vähän, joka on aiheuttanut kuormitusta. Myös sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen on koettu haastavampana etätyössä kuin lähityössä. Kommunikointi on ollut hankalampaa ja aiheuttanut ajoittain väärinkäsityksiä. Työstä saatu arvostus ei välttämättä näy etätyössä yhtä hyvin, sillä kuormitusta on aiheuttanut puutteet sekä kiitoksen että palautteen saamisessa.
Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti koronapandemian vuoksi alkaneen etätyön vaikutuksiin, sillä ennen poikkeustilannetta toimeksiantajana toimivassa yrityksessä assistentit eivät olleet työskennelleet etänä.
Tietoperustassa käsiteltiin ensin lyhyesti työhyvinvointia yleisellä tasolla ja sen jälkeen keskityttiin tarkemmin sosiaaliseen työhyvinvointiin, kuten työyhteisöön, sosiaalisiin suhteisiin ja sosiaaliseen kuormitukseen. Lisäksi perehdyttiin etätyöhön sekä sen edellytyksiin, hyötyihin ja haasteisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston kerääminen tapahtui haastatteluiden avulla, jotka toteutettiin maalis- ja huhtikuussa 2022. Haastattelutavaksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluiden vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että etätyö on vaikuttanut negatiivisesti assistenttien sosiaaliseen työhyvinvointiin. Sosiaalisia kanssakäymisiä on ollut etätyössä melko vähän, joka on aiheuttanut kuormitusta. Myös sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen on koettu haastavampana etätyössä kuin lähityössä. Kommunikointi on ollut hankalampaa ja aiheuttanut ajoittain väärinkäsityksiä. Työstä saatu arvostus ei välttämättä näy etätyössä yhtä hyvin, sillä kuormitusta on aiheuttanut puutteet sekä kiitoksen että palautteen saamisessa.