COVID-19-pandemian aiheuttamien rajoitusten vaikutus 4-vuotiaiden lasten perheiden arkeen keväällä 2020
Lindholm, Kati (2022)
Lindholm, Kati
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179922
Tiivistelmä
Tutkimuksellinen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten koronaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset vaikuttivat päiväkodissa käyvien 4-vuotiaiden lasten perheiden arkeen keväällä 2020 maalis-toukokuun aikana. Tarkoituksena oli myös saada lisätietoa olisivatko vanhemmat tarvinneet jonkinlaista lisäapua sinä aikana, kun heidän oma lapsensa ei ollut päiväkodissa. Toimeksiantaja oli Iitin Kunta ja tutkimus toteutettiin Pikku-Vieterin päiväkotiin.
Tutkimusmenetelminä on käytetty sekä kvalitatiivista että vähän myös kvantitatiivista menetelmää. Vanhemmille lähetetyllä sähköisellä kyselylomakkeella kerättiin tietoa siitä, millaista oli perheiden arki koronaviruksen aiheuttamien rajoituksien keskellä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten kuormittavaksi vanhemmat kokivat tilanteen sekä mistä ja millaista tukea vanhemmat saivat tai olisivat toivoneet saavansa. Tutkimuksessa on käytetty myös Iitin varhaiskasvatusyksiköiden esimiehen Erika Räikkösen haastattelua.
Tuloksista selvisi suurimmalla osalla vanhemmista olleen vaihtelevasti rankkaa, kun lapsi oli ollut päiväkodin sijasta kotona. Töiden järjestely ja mahdollinen etätyönteko samaan aikaan lapsen ollessa kotona oli muuttanut paljon arkirutiineita. Lapsi tylsistyi helposti, kun ei ollut tekemistä ja kavereita tai isovanhempia ei voinut nähdä rajoitusten ollessa voimassa. Kaikilla ei kuitenkaan ollut yhtä rankkaa, vaan lapsen kanssa oli keksitty yhdessä tekemistä ja ulkoiltu. Apua kuitenkin olisi kaivattu esimerkiksi neuvolasta. Myös ruoanlaitto- ja siivousapua kaivattiin perheisiin. Päiväkodin suunnalta tulleisiin tiedottamisiin vanhemmat olivat kuitenkin tyytyväisiä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta joidenkin lapsien tarvitsevan päiviinsä säännöllisen rutiinin ja kehittävän oppimisympäristön, joka edistää ja vahvistaa lapsen osaamista ja missä lapsi viihtyy. Vanhempien niin pyytäessä tai tarvitessa kunnan tehtävä olisi järjestää vanhemmille ehkäisevää lastensuojelua, joka antaa tukea perheelle. Sitä olisi saatavilla esimerkiksi neuvolasta tai varhaiskasvatuksesta.
Tutkimusmenetelminä on käytetty sekä kvalitatiivista että vähän myös kvantitatiivista menetelmää. Vanhemmille lähetetyllä sähköisellä kyselylomakkeella kerättiin tietoa siitä, millaista oli perheiden arki koronaviruksen aiheuttamien rajoituksien keskellä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten kuormittavaksi vanhemmat kokivat tilanteen sekä mistä ja millaista tukea vanhemmat saivat tai olisivat toivoneet saavansa. Tutkimuksessa on käytetty myös Iitin varhaiskasvatusyksiköiden esimiehen Erika Räikkösen haastattelua.
Tuloksista selvisi suurimmalla osalla vanhemmista olleen vaihtelevasti rankkaa, kun lapsi oli ollut päiväkodin sijasta kotona. Töiden järjestely ja mahdollinen etätyönteko samaan aikaan lapsen ollessa kotona oli muuttanut paljon arkirutiineita. Lapsi tylsistyi helposti, kun ei ollut tekemistä ja kavereita tai isovanhempia ei voinut nähdä rajoitusten ollessa voimassa. Kaikilla ei kuitenkaan ollut yhtä rankkaa, vaan lapsen kanssa oli keksitty yhdessä tekemistä ja ulkoiltu. Apua kuitenkin olisi kaivattu esimerkiksi neuvolasta. Myös ruoanlaitto- ja siivousapua kaivattiin perheisiin. Päiväkodin suunnalta tulleisiin tiedottamisiin vanhemmat olivat kuitenkin tyytyväisiä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta joidenkin lapsien tarvitsevan päiviinsä säännöllisen rutiinin ja kehittävän oppimisympäristön, joka edistää ja vahvistaa lapsen osaamista ja missä lapsi viihtyy. Vanhempien niin pyytäessä tai tarvitessa kunnan tehtävä olisi järjestää vanhemmille ehkäisevää lastensuojelua, joka antaa tukea perheelle. Sitä olisi saatavilla esimerkiksi neuvolasta tai varhaiskasvatuksesta.