SARS-CoV-2 antigeenitestauksen luotettavuus: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Karppinen, Johanna; Pirinen, Saara (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159325
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin SARS-CoV-2-antigeenitestauksen luotettavuutta käyttämällä kirjallisuuskatsausta
tutkimusmenetelmänä. SARS-CoV-2 on hengitystieinfektioita aiheuttava virus, joka aiheutti vuonna 2019
alkaneen pandemian. Viruksen testaamiseen on kehitetty erilaisia antigeenivieritestejä. Näillä antigeenitesteillä voidaan seuloa väestöä ja edistää tällä tavoin kansanterveyttä. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi
alueilla, joissa PCR-testauskapasiteetti on rajallinen. Tiedon haravointi on aiheellista, koska tutkimuksia
SARS-CoV-2-antigeenitestauksesta on kirjoitettu pandemian aikana paljon. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Savonia-ammattikorkeakoulu.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa SARS-CoV-2-antigeenitestauksesta. Kirjallisuuskatsaus koostui yhdeksästä tutkimuksesta, joista etsittiin vastausta yhteen tutkimuskysymykseen.
Tutkimuskysymyksenä oli ”Miten luotettavia SARS-CoV-2-antigeenitestit ovat?” Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on parantaa bioanalyytikko-opiskelijoiden ymmärrystä SARS-CoV-2-antigeenitestauksesta.
Tutkimustulokset perustuvat sisällön analyysiin. Tutkimusartikkeleille tehtiin laadunarviointi. Antigeenitestien
herkkyys on heikompi nukleiinihappo-osoitusmenetelmään (PCR) verrattuna. PCR-menetelmä on varmempi
tapa SARS-CoV-2-infektion diagnosointiin. Antigeenitestaus tarjoaa tukea tautiketjujen jäljittämiseen. Kuitenkin yhden kirjallisuuskatsaukseen valitun tutkimuksen mukaan pika-PCR-menetelmän kanssa on antigeenitestin herkkyys yhtä hyvä. Kirjallisuuskatsauksesta voi suuremmalla otoksella tehdä kattavamman.
tutkimusmenetelmänä. SARS-CoV-2 on hengitystieinfektioita aiheuttava virus, joka aiheutti vuonna 2019
alkaneen pandemian. Viruksen testaamiseen on kehitetty erilaisia antigeenivieritestejä. Näillä antigeenitesteillä voidaan seuloa väestöä ja edistää tällä tavoin kansanterveyttä. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi
alueilla, joissa PCR-testauskapasiteetti on rajallinen. Tiedon haravointi on aiheellista, koska tutkimuksia
SARS-CoV-2-antigeenitestauksesta on kirjoitettu pandemian aikana paljon. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Savonia-ammattikorkeakoulu.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa SARS-CoV-2-antigeenitestauksesta. Kirjallisuuskatsaus koostui yhdeksästä tutkimuksesta, joista etsittiin vastausta yhteen tutkimuskysymykseen.
Tutkimuskysymyksenä oli ”Miten luotettavia SARS-CoV-2-antigeenitestit ovat?” Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on parantaa bioanalyytikko-opiskelijoiden ymmärrystä SARS-CoV-2-antigeenitestauksesta.
Tutkimustulokset perustuvat sisällön analyysiin. Tutkimusartikkeleille tehtiin laadunarviointi. Antigeenitestien
herkkyys on heikompi nukleiinihappo-osoitusmenetelmään (PCR) verrattuna. PCR-menetelmä on varmempi
tapa SARS-CoV-2-infektion diagnosointiin. Antigeenitestaus tarjoaa tukea tautiketjujen jäljittämiseen. Kuitenkin yhden kirjallisuuskatsaukseen valitun tutkimuksen mukaan pika-PCR-menetelmän kanssa on antigeenitestin herkkyys yhtä hyvä. Kirjallisuuskatsauksesta voi suuremmalla otoksella tehdä kattavamman.