Virtaava työpäivä : Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaalahuoltajien työhyvinvoinnin kehittäminen
Vestala, Anu (2022)
Vestala, Anu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128759
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää syitä sekä keinoja sairaalahuoltajien kuormittumisen tunteeseen Kanta-Hämeen keskussairaalan osastolla 4B. Tutkimus on toteutettu monimenetelmäisellä lähestymistavalla, jota kutsutaan triangulaatioksi. Tutkimusmenetelminä ovat kysely sairaalahuoltajille, havainnointi sairaalalla sekä teemahaastattelut kahdelle palveluohjaajalle ja yhdelle palveluesihenkilölle.
Tutkimusten kautta teemaksi nousevat työhyvinvointi, erityisesti viestinnän merkitys työhyvinvointiin sekä työntekijäkokemus. Tutkimuksen luotettavuutta tukevat kolme erillistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyössä on huomioitu kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla, sillä alalla esimerkiksi moniammatillisuus ja julkisen sektorin paine luovat kehittämistyöhön erilaisen ympäristön.
Opinnäytetyössä on edetty tutkimus edellä, sillä teoria selkeytyi vasta tutkimusten edetessä. Lopullisesti käytettävä teoria valikoitui väliopponoinnin yhteydessä. Ensimmäisenä tutkimusten kautta löytyivät haasteet ja tämän kautta teorian toteutus. Tässä on oleellista, ettei tutkijana vie teoriaa tutkimusten tulosten suuntaan.
Viestinnän merkitys työhyvinvointiin korostuu johtopäätöksissä. Viestinnän tulee olla monitasoista ja siinä tulee olla selkeät mallit sekä prosessit. Tulokset vahvistavat ymmärrystä työntekijäkokemuksen merkityksestä. Työntekijäkokemus ja kuormittumisen tunne ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi myös keinot ratkaista nämä haasteet tulee löytää yksilöllisesti. Lisäksi teemana nousee esiin oman työn organisointi, kun tilanteet muuttuvat työn arjessa.
Tutkimusten kautta teemaksi nousevat työhyvinvointi, erityisesti viestinnän merkitys työhyvinvointiin sekä työntekijäkokemus. Tutkimuksen luotettavuutta tukevat kolme erillistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyössä on huomioitu kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla, sillä alalla esimerkiksi moniammatillisuus ja julkisen sektorin paine luovat kehittämistyöhön erilaisen ympäristön.
Opinnäytetyössä on edetty tutkimus edellä, sillä teoria selkeytyi vasta tutkimusten edetessä. Lopullisesti käytettävä teoria valikoitui väliopponoinnin yhteydessä. Ensimmäisenä tutkimusten kautta löytyivät haasteet ja tämän kautta teorian toteutus. Tässä on oleellista, ettei tutkijana vie teoriaa tutkimusten tulosten suuntaan.
Viestinnän merkitys työhyvinvointiin korostuu johtopäätöksissä. Viestinnän tulee olla monitasoista ja siinä tulee olla selkeät mallit sekä prosessit. Tulokset vahvistavat ymmärrystä työntekijäkokemuksen merkityksestä. Työntekijäkokemus ja kuormittumisen tunne ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi myös keinot ratkaista nämä haasteet tulee löytää yksilöllisesti. Lisäksi teemana nousee esiin oman työn organisointi, kun tilanteet muuttuvat työn arjessa.