Säilytysajan ja -lämpötilan vaikutus herkkiin hyytymistutkimuksiin
Kurka, Ronja; Mogiliansky, Tania (2022)
Lataukset:
Kurka, Ronja
Mogiliansky, Tania
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108345
Tiivistelmä
Preanalytiikalla tarkoitetaan vaihetta ennen näytteiden analysointia. Se sisältää tutkimuksen valinnan, potilaan tunnistamisen, näytteenoton ja näytteiden käsittelyn sekä lajittelun. Hyvillä preanalyyttisillä toimintatavoilla voidaan vaikuttaa verinäytteen laatuun. Laatuun vaikuttavat myös verinäytteiden käsittely, säilytys ja kuljettaminen. Säilytyksessä on huomioitava, että erilaiset analyytit säilyvät eri aikoja erilaisissa olosuhteissa riippuen muun muassa lämpötilasta ja näytemuodosta.
Hyytymistutkimusnäytteiden avulla tutkitaan veren hyytymisjärjestelmän toimintaa. Hyytymisjärjestelmän toimintaan osallistuvat trombosyytit ja joukko erilaisia proteiineja eli hyytymistekijöitä, jotka säätelevät hyytymisen eri vaiheita. Hyytymistutkimusnäytteet ovat herkkiä ulkoisille tekijöille, joten niiden käsittely vaatii erityistä huolellisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia ja vertailla eri säilytysaikojen- ja lämpötilojen vaikutusta herkkiin hyytymistutkimuksiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää, eroavatko huoneenlämpötilassa ja kuljetuspakkauksessa säilytettyjen tuorenäytteiden tulokset toisistaan tilastollisesti merkittävästi neljän ja kahdeksan tunnin säilytyksen jälkeen ja eroavatko pakastenäytteiden tulokset toisistaan tilastollisesti merkittävästi -20 °C ja -40 °C säilytyksen välillä.
Opinnäytetyö tehtiin Fimlabin hemostaasi- ja trombosyyttilaboratoriolle. Näytteenotto ja näytteiden analysointi tapahtui toimeksiantajan laboratoriossa, ja tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia käytetään näytteiden kuljetus- ja säilytysohjeiden muokkaamiseen. Tutkimus suoritettiin keräämällä verinäytteitä 11 osallistujalta ja jakamalla näytteet kahteen ryhmään. Ryhmä 1 säilytettiin huoneenlämmössä ja ryhmä 2 kuljetuslaatikoissa neljä ja kahdeksan tuntia, jonka jälkeen näytteet esikäsiteltiin ja pakastettiin. Kaikki näytteet analysoitiin kahden viikon kuluessa näytteenottohetkestä. Työssä käytettiin viittä erilaista hyytymistutkimusanalyyttia säilytyksen välisten erojen arvioimiseen: APTT:ta, hyytymistekijöiden V, VII, VIII ja von Willebrand tekijän ¬–aktiivisuuksia. Edellä mainittujen analyyttien tiedetään olevan herkkiä ulkoisille tekijöille, joten toimeksiantaja valitsi ne tutkimukseen.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja näytteiden tulokset analysoitiin ryhmien välisten tilastollisten erojen löytämiseen soveltuvilla menetelmillä. Johtopäätöksinä todettiin, että valitut hyytymistutkimukset säilyivät paremmin huoneenlämmössä kuin kuljetuspakkauksessa ja näytteet säilyvät paremmin neljä tuntia kuin kahdeksan tuntia. -20 °C ja - 40 °C vertailussa näytteiden laatu kärsi enemmän -20 °C:ssa, jossa näytteet olivat alttiimpia preanalyyttiselle virheelle.
Hyytymistutkimusnäytteiden avulla tutkitaan veren hyytymisjärjestelmän toimintaa. Hyytymisjärjestelmän toimintaan osallistuvat trombosyytit ja joukko erilaisia proteiineja eli hyytymistekijöitä, jotka säätelevät hyytymisen eri vaiheita. Hyytymistutkimusnäytteet ovat herkkiä ulkoisille tekijöille, joten niiden käsittely vaatii erityistä huolellisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia ja vertailla eri säilytysaikojen- ja lämpötilojen vaikutusta herkkiin hyytymistutkimuksiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää, eroavatko huoneenlämpötilassa ja kuljetuspakkauksessa säilytettyjen tuorenäytteiden tulokset toisistaan tilastollisesti merkittävästi neljän ja kahdeksan tunnin säilytyksen jälkeen ja eroavatko pakastenäytteiden tulokset toisistaan tilastollisesti merkittävästi -20 °C ja -40 °C säilytyksen välillä.
Opinnäytetyö tehtiin Fimlabin hemostaasi- ja trombosyyttilaboratoriolle. Näytteenotto ja näytteiden analysointi tapahtui toimeksiantajan laboratoriossa, ja tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia käytetään näytteiden kuljetus- ja säilytysohjeiden muokkaamiseen. Tutkimus suoritettiin keräämällä verinäytteitä 11 osallistujalta ja jakamalla näytteet kahteen ryhmään. Ryhmä 1 säilytettiin huoneenlämmössä ja ryhmä 2 kuljetuslaatikoissa neljä ja kahdeksan tuntia, jonka jälkeen näytteet esikäsiteltiin ja pakastettiin. Kaikki näytteet analysoitiin kahden viikon kuluessa näytteenottohetkestä. Työssä käytettiin viittä erilaista hyytymistutkimusanalyyttia säilytyksen välisten erojen arvioimiseen: APTT:ta, hyytymistekijöiden V, VII, VIII ja von Willebrand tekijän ¬–aktiivisuuksia. Edellä mainittujen analyyttien tiedetään olevan herkkiä ulkoisille tekijöille, joten toimeksiantaja valitsi ne tutkimukseen.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja näytteiden tulokset analysoitiin ryhmien välisten tilastollisten erojen löytämiseen soveltuvilla menetelmillä. Johtopäätöksinä todettiin, että valitut hyytymistutkimukset säilyivät paremmin huoneenlämmössä kuin kuljetuspakkauksessa ja näytteet säilyvät paremmin neljä tuntia kuin kahdeksan tuntia. -20 °C ja - 40 °C vertailussa näytteiden laatu kärsi enemmän -20 °C:ssa, jossa näytteet olivat alttiimpia preanalyyttiselle virheelle.