Etävastaanottotoiminnan kehittäminen Seinäjoen keskussairaalan diabeteskeskuksessa
Rantamäki, Niina (2022)
Rantamäki, Niina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098087
Tiivistelmä
Diabeetikon hoidossa korostuu omahoidon merkitys ja hoitotavoitteiden saavuttamiseksi hoitosuhteen tulisi olla asiakaslähtöinen. Diabeteksen hoidon seurannassa ollaan yhä enemmän siirtymässä etäpalveluihin. Erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavilla on entistä enemmän käytössään etäluettavia laitteita kuten insuliinipumppuja ja glukoosisensoreita. Laitteiden tiedot pystytään purkamaan pilvipalveluun, jolloin hoitomuutoksiin voidaan ottaa kantaa etävastaanotolla.
Diabetesta sairastavien toiveita etävastaanoton sisällölle on kartoitettu vähän. Tämän kehittämistyön tarkoituksena on kuvata, minkälaisia asioita tyypin 1 diabeetikot pitävät tärkeinä etävastaanottotoiminnassa ja minkälaisia odotuksia ja kokemuksia heillä on etävastaanottotoiminnasta.
Kehittämistyössä käytettiin useita eri menetelmiä. Diabetesta sairastavien kokemuksia ja toiveita kartoitettiin Diabetesliiton välittämän, avoimen internetlinkin kautta vastattavan Webropol-kyselyn avulla. Etävastaanottotoiminta aloitettiin Seinäjoen keskussairaalan diabeteshoitajien etävastaanottoina marraskuussa 2021 ja etävastaanotoille ensimmäisen kolmen kuukauden aikana osallistuneille lähetettiin palautekysely. Benchmarking tehtiin Satasairaalan diabeteshoitajan etävastaanotolle.
Asiakkaat korostivat etävastaanoton hyötyinä erityisesti sen tuomaa ajan säästöä. Haasteena nähtiin esimerkiksi fyysisen tutkimisen haasteet. Hoidonohjauksen sisällössä tärkeimmäksi asiaksi nousivat asiakkaan kuuntelu ja asiakkaan esiin nostamat asiat ja mahdolliset haasteet omahoidossa.
Osallistavana kehittämismenetelmänä käytettiin ennen etävastaanottojen aloittamista aivoriihi -menetelmää. Kyselytutkimuksista ja benchmarkingista saatujen tulosten pohjalta toimintaa jatkokehitettiin tulevaisuuskolmiota hyödyntävässä tulevaisuusverstaassa. Kehittämistyön viitekehyksenä toimi Foresight framework-menetelmä.
Kehittämistyön tuotoksena on etävastaanottotoiminnan malli ja hoidonohjauksen runko diabeteshoitajan etävastaanotolle Seinäjoen keskussairaalan diabeteskeskukseen.
Diabetesta sairastavien toiveita etävastaanoton sisällölle on kartoitettu vähän. Tämän kehittämistyön tarkoituksena on kuvata, minkälaisia asioita tyypin 1 diabeetikot pitävät tärkeinä etävastaanottotoiminnassa ja minkälaisia odotuksia ja kokemuksia heillä on etävastaanottotoiminnasta.
Kehittämistyössä käytettiin useita eri menetelmiä. Diabetesta sairastavien kokemuksia ja toiveita kartoitettiin Diabetesliiton välittämän, avoimen internetlinkin kautta vastattavan Webropol-kyselyn avulla. Etävastaanottotoiminta aloitettiin Seinäjoen keskussairaalan diabeteshoitajien etävastaanottoina marraskuussa 2021 ja etävastaanotoille ensimmäisen kolmen kuukauden aikana osallistuneille lähetettiin palautekysely. Benchmarking tehtiin Satasairaalan diabeteshoitajan etävastaanotolle.
Asiakkaat korostivat etävastaanoton hyötyinä erityisesti sen tuomaa ajan säästöä. Haasteena nähtiin esimerkiksi fyysisen tutkimisen haasteet. Hoidonohjauksen sisällössä tärkeimmäksi asiaksi nousivat asiakkaan kuuntelu ja asiakkaan esiin nostamat asiat ja mahdolliset haasteet omahoidossa.
Osallistavana kehittämismenetelmänä käytettiin ennen etävastaanottojen aloittamista aivoriihi -menetelmää. Kyselytutkimuksista ja benchmarkingista saatujen tulosten pohjalta toimintaa jatkokehitettiin tulevaisuuskolmiota hyödyntävässä tulevaisuusverstaassa. Kehittämistyön viitekehyksenä toimi Foresight framework-menetelmä.
Kehittämistyön tuotoksena on etävastaanottotoiminnan malli ja hoidonohjauksen runko diabeteshoitajan etävastaanotolle Seinäjoen keskussairaalan diabeteskeskukseen.