Barn till föräldrar med alkoholmissbruk : En kvalitativ intervjustudie om barn som växt upp i ett hem med alkoholmissbruk
Huusko, Paula (2022)
Huusko, Paula
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067623
Tiivistelmä
Yhden vanhemman alkoholin väärinkäyttö vaikuttaa koko perheeseen eri tavoin. Tässä työssä tutkitaan, miten yhden tai useamman vanhemman päihteiden väärinkäyttö vaikuttaa lapsiin. Tutkimus vastaa kysymyksiin, miten alkoholia käyttävän vanhemman parissa kasvaneet lapset kokevat saaneensa ulkopuolista tukea ja mitä merkitystä yhdessäololla on alkoholistivanhemman lapsille/nuorille.
Haastattelututkimuksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten hoitohenkilökunta voi auttaa lapsia, jotka ovat eläneet alkoholiriippuvaisessa perheessä. Teoreettisena lähtökohtana tälle työlle käytettiin kontekstin käsitettä Salutogeneesi.
Työ tehtiin laadullisilla haastatteluilla neljän 20-40-vuotiaiden suomalaisnaisten kesken. Tiedonkeruu tapahtui puolistrukturoiduilla puhelinhaastatteluilla. Kaikki haastatellut olivat kokeneet lapsuuden/nuoruuden aikana, yhden tai useamman alkoholia väärinkäyttäneen vanhemman kanssa. Haastateltavat naiset olivat puheliaita ja heillä oli jo näkemys omasta kokemuksesta. Kaikilla naisilla oli nyt myös työpaikka, mikä kertoo, että heillä meni hyvin aikuisiässä ja he onnistuivat kääntämään omat kokemuksensa positiiviseksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että alkoholia väärinkäyttävien vanhempien lasten tuen saamisessa on ollut puutteita. Haastattelut osoittavat, että on lapsia, jotka eivät ole saaneet tukea ollenkaan, kun taas toiset ovat saaneet apua kuraattorilta tai Ninni-toiminnasta.
Opinnäyttötyön teoreettinen perusta on, että yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä. Tämä osoittautui epäsuorasti haastatteluissa, vaikka sitä ei aina kerrottu suoraan. Usein kuitenkin kävi ilmi, että tärkeänä pidetty tai sen olisi pitänyt olla, että vanhempi alkoholiriippuvainen olisi itse myöntänyt ongelman, eikä sitä olisi lakaistu maton alle.
Lukemalla tätä opinnäytetyötä hoitohenkilökunta saa käsityksen siitä, kuinka riippuvuusperheessä kasvavat lapset näkevät tilanteensa ja pystyvät siten paremmin vastaamaan niihin ja heidän tarpeisiinsa.
Haastattelututkimuksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten hoitohenkilökunta voi auttaa lapsia, jotka ovat eläneet alkoholiriippuvaisessa perheessä. Teoreettisena lähtökohtana tälle työlle käytettiin kontekstin käsitettä Salutogeneesi.
Työ tehtiin laadullisilla haastatteluilla neljän 20-40-vuotiaiden suomalaisnaisten kesken. Tiedonkeruu tapahtui puolistrukturoiduilla puhelinhaastatteluilla. Kaikki haastatellut olivat kokeneet lapsuuden/nuoruuden aikana, yhden tai useamman alkoholia väärinkäyttäneen vanhemman kanssa. Haastateltavat naiset olivat puheliaita ja heillä oli jo näkemys omasta kokemuksesta. Kaikilla naisilla oli nyt myös työpaikka, mikä kertoo, että heillä meni hyvin aikuisiässä ja he onnistuivat kääntämään omat kokemuksensa positiiviseksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että alkoholia väärinkäyttävien vanhempien lasten tuen saamisessa on ollut puutteita. Haastattelut osoittavat, että on lapsia, jotka eivät ole saaneet tukea ollenkaan, kun taas toiset ovat saaneet apua kuraattorilta tai Ninni-toiminnasta.
Opinnäyttötyön teoreettinen perusta on, että yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä. Tämä osoittautui epäsuorasti haastatteluissa, vaikka sitä ei aina kerrottu suoraan. Usein kuitenkin kävi ilmi, että tärkeänä pidetty tai sen olisi pitänyt olla, että vanhempi alkoholiriippuvainen olisi itse myöntänyt ongelman, eikä sitä olisi lakaistu maton alle.
Lukemalla tätä opinnäytetyötä hoitohenkilökunta saa käsityksen siitä, kuinka riippuvuusperheessä kasvavat lapset näkevät tilanteensa ja pystyvät siten paremmin vastaamaan niihin ja heidän tarpeisiinsa.