Ratsastuskentän pohjarakenteiden suunnittelu ja toteutus pienelle harrastustallille
Lappeteläinen, Juha (2022)
Lappeteläinen, Juha
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057324
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli pienen harrastustallin ratsastuskentän suunnittelu pohjamaan aistinvaraisella tutkimisella saatavan tiedon mukaan. Työn alussa perehdyttiin maalajien nimeämiseen, ominaisuuksiin ja aistinvaraiseen tunnistamiseen sekä ratsastuskentän rakentamista koskeviin määräyksiin ja niille suositeltaviin ominaisuuksiin tutustumalla alan kirjallisuuteen.
Ratsastuskenttien rakentamisohjeet on laadittu yleensä huomioiden kentän kelpoisuus vähintään ratsastuskoulukäyttöön, eikä niissä huomioida juurikaan pohjamaan ominaisuuksia. Pienille harrastuskäyttöön tarkoitetuille kentille ei ole laadittu yleisiä rakentamistapasuosituksia.
Tyypillisiä ratsastuskentän rakennekerroksia ovat suodatin-, kantava- ja pintakerros. Pintakerroksen toimivuudella on suurin merkitys ratsukon turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Pintakerroksen ominaisuuksia voidaan muokata, mutta pohjamaan ominaisuudet pysyvät samana koko kentän elinkaaren ajan. Kentän pohjan kuivana pysyminen on tärkeä ominaisuus, joka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Pohjamaan ominaisuuksien mukaan suunniteltu kenttä on kestävä, toimiva ja kustannustehokas.
Pohjamaan maalaji määritettiin maanäytteestä aistinvaraisin tutkimusmenetelmin. Aistinvaraisen tunnistamisen tueksi maanäyte tutkittiin laboratoriossa ja nimettiin raekokojakauman mukaisesti. Aistinvaraisesti tunnistettu maalaji vastasi riittävällä tarkkuudella laboratoriotutkimuksien mukaan nimettyä maalajia, jolloin voidaan todeta, että aistinvaraisella tutkimuksella saadaan riittävän luotettavasti tunnistettua tutkittu maalaji. Pohjamaan ominaisuudet ja luonnolliset muodot mahdollistivat kentän kuivatus- ja pintakerroksen toteutussuunnitelman ilman erillistä suodatin- ja/tai kantavaa kerrosta.
Tulevaisuudessa olisi tarpeen luoda ratsastuspohjaopas pienten tallien ratsastuskenttien rakentamistarpeisiin huomioiden pohjamaan ominaisuudet sekä kentän pieni käyttäjämäärä suhteessa rakentamiskustannuksiin.
Ratsastuskenttien rakentamisohjeet on laadittu yleensä huomioiden kentän kelpoisuus vähintään ratsastuskoulukäyttöön, eikä niissä huomioida juurikaan pohjamaan ominaisuuksia. Pienille harrastuskäyttöön tarkoitetuille kentille ei ole laadittu yleisiä rakentamistapasuosituksia.
Tyypillisiä ratsastuskentän rakennekerroksia ovat suodatin-, kantava- ja pintakerros. Pintakerroksen toimivuudella on suurin merkitys ratsukon turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Pintakerroksen ominaisuuksia voidaan muokata, mutta pohjamaan ominaisuudet pysyvät samana koko kentän elinkaaren ajan. Kentän pohjan kuivana pysyminen on tärkeä ominaisuus, joka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Pohjamaan ominaisuuksien mukaan suunniteltu kenttä on kestävä, toimiva ja kustannustehokas.
Pohjamaan maalaji määritettiin maanäytteestä aistinvaraisin tutkimusmenetelmin. Aistinvaraisen tunnistamisen tueksi maanäyte tutkittiin laboratoriossa ja nimettiin raekokojakauman mukaisesti. Aistinvaraisesti tunnistettu maalaji vastasi riittävällä tarkkuudella laboratoriotutkimuksien mukaan nimettyä maalajia, jolloin voidaan todeta, että aistinvaraisella tutkimuksella saadaan riittävän luotettavasti tunnistettua tutkittu maalaji. Pohjamaan ominaisuudet ja luonnolliset muodot mahdollistivat kentän kuivatus- ja pintakerroksen toteutussuunnitelman ilman erillistä suodatin- ja/tai kantavaa kerrosta.
Tulevaisuudessa olisi tarpeen luoda ratsastuspohjaopas pienten tallien ratsastuskenttien rakentamistarpeisiin huomioiden pohjamaan ominaisuudet sekä kentän pieni käyttäjämäärä suhteessa rakentamiskustannuksiin.