Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana

Abstract

Viimeisen vuosikymmenen aikana lähes koko suomalainen väestö on altistettu monenlaisille ja -tasoisille yrittäjyyden edistämistoimille. Vaikka yrittäjyyden edistämisen toimenpiteitä on runsaasti, toimenpiteiden vaikutuksia ei arvioida systemaattisesti. Yksi syy tähän on, että yrittäjyyden edistämistoimien vaikuttavuuden mittaamiseen ei ole olemassa yksiselitteisiä ja tieteellisesti todennettuja mittareita. Mittareiden puutteiden lisäksi kaikkiaan tarvittaisiin enemmän pitkittäistutkimuksia intentioiden kehittymisestä ja toisaalta intentioiden realisoitumisesta yrityksen perustamiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen.

Tämän Entre Intentio-hankkeeseen liittyvän tutkimusraportin tavoitteena on kuvailla ja analysoida, (1) millaiset ovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden yrittäjyysaikomukset poikkileikkaustarkasteluna, miten ne eroavat koulutusaloittain ja mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksiin, (2) miten yrittäjyysaikomukset muuttuvat opintojen edetessä koulutusaloittain ja mitkä tekijät vaikuttavat aikomusten kehittymiseen, (3) millainen vaikutus yrittäjyyspedagogiikalla on aikomusten kehittymiseen, sekä 4) miten yrittäjyysaikomukset ja niihin vaikuttavat tekijät eroavat kansainvälisesti korkeakouluopiskelijoiden kesken. Lisäksi (5) tavoitteena on selvittää, miten yrittäjyysaikomukset kehittyvät valmistumisen jälkeen ja minkälainen on yrittäjyysaikomusten ja välittömästi valmistumisen jälkeen yrittäjäksi ryhtymisen välinen yhteys. Aineistoa on kerätty Entre Intentio - mittaristolla, joka pohjautuu pitkälti Ajzenin (1991) Theory of Planned Behavior -malliin. Vaikka TPB-mallia on laajasti sovellettu vuosien aikana, ovat pitkittäistutkimukset olleet harvinaisia.

Tutkimuksen analyysit pohjautuvat sekä poikkileikkaus- että pitkittäisaineistoihin. Ammattikorkeakoulun poikkileikkausaineistossa on yhteensä 3 754 vastaajaa kymmenestä eri ammattikorkeakoulusta seitsemältä eri koulutusalalta. Toisen asteen poikkileikkausaineistossa vastaajia on 2 393 vastaajaa kolmesta eri toisen asteen oppilaitoksesta. Kansainvälistä vertailua varten aineistoa on Suomen lisäksi kerätty Argentiinasta, Espanjasta, Hollannista, Saksasta ja Italiasta. Vastaajat ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja heitä on yhteensä 7 804. Valmistuneiden seuranta-aineistossa on yhteensä 282 vastaajaa.

In the past decade, practically the entire population has been exposed, on various levels, to measures designed to promote entrepreneurship. Despite the ubiquitous activity, there is no systematic evaluation of how effective the measures are. This is partly because there are no unambiguous and scientifically validated instruments for measuring the impact of such activities. Furthermore, there is a shortage of longitudinal studies on the development of intentions on one hand, and the realization of intentions, i.e. starting a firm and becoming an entrepreneur, on the other.

This research report of the Entre Intention -project describes and analyses (1) the entrepreneurial intentions of students in Universities of Applied Sciences and secondary education in different fields of study, and factors that have an effect on the intentions; (2) how entrepreneurial intentions develop during studies in different study fields and the factors that have an effect on the change of intentions; (3) the effects of entrepreneurship pedagogies on the development of intentions; and (4) the differences in entrepreneurial intentions and their antecedents internationally among higher education students. Furthermore, the report examines (5) the development of entrepreneurial intentions after graduation, and the relationship between intentions and becoming an entrepreneur immediately after graduation. The data used in this study has been collected using the Entre Intentio -instrument largely based on Ajzen’s(1991) Theory of Planned Behavior.

The analyses in the study are based on both cross-sectional and longitudinal data. The crosssectional data for Universities of Applied Sciences consists of 3 754 responses from ten different universities and seven different fields of study. The cross-sectional data for secondary education consists of 2 393 responses from three different secondary education institutions. For the international comparisons, data has been collected also in Argentina, Spain, the Netherlands, Germany and Italy. The 7 804 respondents in total are first year students. The follow-up data on intentions and activities after graduation includes 282 respondents.