Päiväkirja ohjelmistosuunnittelijan arjesta
Ylä-Jussila, Hanna (2022)
Ylä-Jussila, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036992
Tiivistelmä
Tämä päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö kuvaa junioritason ohjelmistosuunnittelijan työtehtäviä kahdeksan seurantaviikon ajan 31.1.–25.3.2022. Ohjelmistosuunnittelija työskenteli yli 1000 työntekijän ohjelmistoalan konsulttiryityksessä Full stack -kehittäjänä. Työtehtävänä hänellä oli ylläpitää ja kehittää terveyssektorilla työskentelevän asiakkaan neljää selainpohjaista sovellusta yhdessä kahden muun sovelluskehittäjän kanssa. Pääasiallisena ohjelmointikielenä oli Clojure.
Työn tavoitteena oli kuvata ja analysoida ohjelmistosuunnittelijan kehittymistä työssään seurantajakson aikana suhteessa lähtötilanteeseen. Lähtötilanteessa ohjelmistosuunnittelijalla oli aiempaa työkokemusta projekti- ja viestintätehtävistä, joten vuorovaikutus- ja työelämätaidoissa hän oli jo korkealla tasolla. IT-alan kokemusta hänellä oli vain noin vuoden verran. Siksi kehittymistä lähtötilanteessa odotettiin tapahtuvan ohjelmointitehtävissä sekä ohjelmointikielen ja -tapojen oppimisessa.
Kunkin työpäivän osalta kuvattiin päivän työtehtävät ja tavoitteet, niissä onnistuminen sekä eteen tulleet haasteet. Lisäksi viikoittaisessa analyysissa tarkasteltiin tarkemmin viikon aikana eteen tulleita haasteita ja erilaisia ratkaisumalleja lähteiden valossa. Keskeisenä tietoperustana käytettiin Clojure-kielen dokumentaatioita sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Seurantajakson aikana ohjelmistosuunnittelija pääsi toteuttamaan käyttöoikeusmuutoksia kahteen eri sovellukseen sekä määrittelemään ja toteuttamaan uuden toiminnallisuuden yhteen sovellukseen. Odotusten mukaisesti eniten kehitystä tapahtui ohjelmointitaidoissa ja alan työtehtävien oppimisessa. Hän otti käyttöön monia uusia Clojuren funktioita, opetteli Java-yhteensopivuuden syntaksia, oppi tehokkaampia oppimistapoja ja tutustui täysin uusiin osa-alueisiin kuten pilvipalveluiden infrastruktuuri koodina -työkaluihin. Ymmärrys olemassa olevan koodin toiminnasta ja uuden koodin luomisen periaatteista vahvistui. Vuorovaikutus asiakkaan ja sidosryhmien kanssa sujui odotetun mallikkaasti etätyöskentelystä huolimatta.
Työn tavoitteena oli kuvata ja analysoida ohjelmistosuunnittelijan kehittymistä työssään seurantajakson aikana suhteessa lähtötilanteeseen. Lähtötilanteessa ohjelmistosuunnittelijalla oli aiempaa työkokemusta projekti- ja viestintätehtävistä, joten vuorovaikutus- ja työelämätaidoissa hän oli jo korkealla tasolla. IT-alan kokemusta hänellä oli vain noin vuoden verran. Siksi kehittymistä lähtötilanteessa odotettiin tapahtuvan ohjelmointitehtävissä sekä ohjelmointikielen ja -tapojen oppimisessa.
Kunkin työpäivän osalta kuvattiin päivän työtehtävät ja tavoitteet, niissä onnistuminen sekä eteen tulleet haasteet. Lisäksi viikoittaisessa analyysissa tarkasteltiin tarkemmin viikon aikana eteen tulleita haasteita ja erilaisia ratkaisumalleja lähteiden valossa. Keskeisenä tietoperustana käytettiin Clojure-kielen dokumentaatioita sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Seurantajakson aikana ohjelmistosuunnittelija pääsi toteuttamaan käyttöoikeusmuutoksia kahteen eri sovellukseen sekä määrittelemään ja toteuttamaan uuden toiminnallisuuden yhteen sovellukseen. Odotusten mukaisesti eniten kehitystä tapahtui ohjelmointitaidoissa ja alan työtehtävien oppimisessa. Hän otti käyttöön monia uusia Clojuren funktioita, opetteli Java-yhteensopivuuden syntaksia, oppi tehokkaampia oppimistapoja ja tutustui täysin uusiin osa-alueisiin kuten pilvipalveluiden infrastruktuuri koodina -työkaluihin. Ymmärrys olemassa olevan koodin toiminnasta ja uuden koodin luomisen periaatteista vahvistui. Vuorovaikutus asiakkaan ja sidosryhmien kanssa sujui odotetun mallikkaasti etätyöskentelystä huolimatta.