Koristemaalatun kaapin restaurointi: maalipinnan konsolidointi, rekonstruointi ja retusointi
Koli, Minna; Lehto, Josefiina (2022)
Koli, Minna
Lehto, Josefiina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037028
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä restauroitiin yksityiseen kokoelmaan kuuluva puinen koristemaalattu kaappi, joka on määrä sijoittaa asiakkaan omistamaan Koitsanlahdessa sijaitsevaan kartanomuseoon. Työssä hyödynnettiin ja laajennettiin aikaisemmin keväällä 2021 laadittua restaurointisuunnitelmaa. Työn tavoitteena oli kaapin maalipinnan uudelleen kiinnittäminen ja vaurioituneen pintakäsittelyn rekonstruointi ja retusointi.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää kaapin yleistä merkitystä esineenä. Kaappi on tuotu Suomeen Ruotsista 2010-luvun paikkeilla, mutta sen tarkasta alkuperästä tai valmistustiedoista ei ollut tietoa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tähän tarkoitukseen Museoliiton merkitysanalyysiä. Muina tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, joista pääasiallisena menetelmänä toimi havainnoiva tutkimus.
Kaapin lähtötilanne dokumentoitiin valokuvaamalla ja mittapiirrosten laatimisella, jonka jälkeen sen vaurioiden laajuus kartoitettiin ja niitä havainnollistettiin vauriokuvilla. Kaapista tehtiin laajat materiaalitutkimukset. Pintakäsittelyä ja maalin pigmenttejä tutkittiin poikkileikkausnäytteillä, XRF-analysaattorilla, liukoisuustesteillä ja osoitusreaktioilla. Kaapin puumateriaaleja selvitettiin silmämääräisen havainnoinnin keinoin ja puunäytteiden maseroinnilla.
Kaapin maalipinta kiinnitettiin Deffner & Johannin teknisellä gelatiinilla ja Lascauxin Medium for Consolidation -akryylidispersiolla. Esine puhdistettiin kuivapuhdistuksen menetelmin ja sen jälkeen lämpimällä vedellä ja etanolilla. Irralliset puuosat liimattiin takaisin paikoilleen ja puukorjaukset tehtiin balsapuulla ja männyllä. Pintakäsittelyn rekonstruointi ja retusointi suoritettiin Modostuc-kitillä ja Laropal A 81 -aldehydihartsilla ja pigmenttijauheilla.
Restaurointityön myötä kaapin pintakäsittely kestää taas koskettelua vaurioitumatta ja sen säilymismahdollisuuksia parannettiin huomattavasti. Koristemaalauksen ilme saatiin palautettua yhtenäiseksi ja koristekuvioinnin luettavuus parani. Tämän johdosta kaappi voidaan nyt sijoittaa Koitsanlahden kartanomuseoon. In this thesis, a previously made restoration plan for a decoratively painted wooden cabinet was carried out. The plan had originally been prepared in the spring of 2022, but was now expanded for the thesis. The restoration process of the privately owned cabinet was documented in detail. The focus of the thesis was to strengthen the brittle and cracked paint layer so that it could withstand normal handling in the future. The other objective of the restoration was to retouch and reconstruct the decoratively painted surface of the cabinet, thus restoring its original floral pattern.
Another aim of the thesis was to find context for the cabinet and a reason for the restoration process. The cabinet had been brought to Finland from Sweden around 2010 but its origin, time of manufacturing or the manufacturer were all unknown. The only information available was provided by the cabinet’s current owner, but most of its history has been lost to time. Finnish Museums Association’s guide for significance analysis was applied for this purpose, though the cabinet is not a museum object. The other research methods used in the thesis were qualitative methods, the main one being observational.
The project started with the thorough documentation of the cabinet, which included photographing and making technical drawings of it and examining its materials. A restoration plan was constructed based on the results. After that the restoration process started with consolidation of the surface treatment using Deffner & Johann’s technical gelatin and Lascaux’s Medium for consolidation. Following this the surface was cleaned using a soft brush and a vacuum cleaner and water-ethanol solution. The hollows left in the damaged paint and primer were filled with Modostuc wood filler and the floral pattern was reconstructed and retouched using Laropal A-81 aldehyde resin mixed with pigments.
After the restoration, the cabinet and its decoratively painted surface can once again withstand normal use. The floral pattern is significantly more coherent, and the cabinet can now be placed in Koitsanlahti Manor.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää kaapin yleistä merkitystä esineenä. Kaappi on tuotu Suomeen Ruotsista 2010-luvun paikkeilla, mutta sen tarkasta alkuperästä tai valmistustiedoista ei ollut tietoa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tähän tarkoitukseen Museoliiton merkitysanalyysiä. Muina tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, joista pääasiallisena menetelmänä toimi havainnoiva tutkimus.
Kaapin lähtötilanne dokumentoitiin valokuvaamalla ja mittapiirrosten laatimisella, jonka jälkeen sen vaurioiden laajuus kartoitettiin ja niitä havainnollistettiin vauriokuvilla. Kaapista tehtiin laajat materiaalitutkimukset. Pintakäsittelyä ja maalin pigmenttejä tutkittiin poikkileikkausnäytteillä, XRF-analysaattorilla, liukoisuustesteillä ja osoitusreaktioilla. Kaapin puumateriaaleja selvitettiin silmämääräisen havainnoinnin keinoin ja puunäytteiden maseroinnilla.
Kaapin maalipinta kiinnitettiin Deffner & Johannin teknisellä gelatiinilla ja Lascauxin Medium for Consolidation -akryylidispersiolla. Esine puhdistettiin kuivapuhdistuksen menetelmin ja sen jälkeen lämpimällä vedellä ja etanolilla. Irralliset puuosat liimattiin takaisin paikoilleen ja puukorjaukset tehtiin balsapuulla ja männyllä. Pintakäsittelyn rekonstruointi ja retusointi suoritettiin Modostuc-kitillä ja Laropal A 81 -aldehydihartsilla ja pigmenttijauheilla.
Restaurointityön myötä kaapin pintakäsittely kestää taas koskettelua vaurioitumatta ja sen säilymismahdollisuuksia parannettiin huomattavasti. Koristemaalauksen ilme saatiin palautettua yhtenäiseksi ja koristekuvioinnin luettavuus parani. Tämän johdosta kaappi voidaan nyt sijoittaa Koitsanlahden kartanomuseoon.
Another aim of the thesis was to find context for the cabinet and a reason for the restoration process. The cabinet had been brought to Finland from Sweden around 2010 but its origin, time of manufacturing or the manufacturer were all unknown. The only information available was provided by the cabinet’s current owner, but most of its history has been lost to time. Finnish Museums Association’s guide for significance analysis was applied for this purpose, though the cabinet is not a museum object. The other research methods used in the thesis were qualitative methods, the main one being observational.
The project started with the thorough documentation of the cabinet, which included photographing and making technical drawings of it and examining its materials. A restoration plan was constructed based on the results. After that the restoration process started with consolidation of the surface treatment using Deffner & Johann’s technical gelatin and Lascaux’s Medium for consolidation. Following this the surface was cleaned using a soft brush and a vacuum cleaner and water-ethanol solution. The hollows left in the damaged paint and primer were filled with Modostuc wood filler and the floral pattern was reconstructed and retouched using Laropal A-81 aldehyde resin mixed with pigments.
After the restoration, the cabinet and its decoratively painted surface can once again withstand normal use. The floral pattern is significantly more coherent, and the cabinet can now be placed in Koitsanlahti Manor.