Arviointi ja tiedon tuottaminen perhekuntoutuksessa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Voutilainen, Elli (2022)
Voutilainen, Elli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036916
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan arvioinnin ja tiedon tuottamisen teemoja lastensuojelussa ja perhekuntoutuksessa. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymyksiin 1. mikä on laitosmuotoisen perhekuntoutuksen
merkitys ja tehtävä lastensuojelussa tehtävässä arvioinnissa, 2. mihin arviointi kohdistuu ja kuinka se toteutuu perhekuntoutuksen kokonaisuudessa sekä 3. millainen perhekuntoutuksessa tuotettu tieto on merkityksellistä ja käyttökelpoista arvioinnissa. Tarkastelu tapahtuu palveluntuottajan toteuttaman perhekuntoutuksen näkökulmasta. Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä SOS-Lapsikyläsäätiön kanssa. Tämän
opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka on hyödynnettävissä toimintaa kehitettäessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistohaut tehtiin tammi-helmikuussa 2022 Finna, ScienceDirect ja EBSCOhost -tietokantoihin. Hakua täydennettiin manuaalista hakua
hyödyntämällä. Hakusanoina käytettiin termejä ”arviointi”, ”dokumentointi”, ”lastensuojelu”, ”perhekuntoutus” ja ”perhetyö” sekä näiden englanninkielisiä vastineita ja erilaisia yhdistelmiä. Aineiston valinnassa käytettiin apuna ennalta muodostettuja sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Lopullisen tutkimusaineiston muodosti 12 tieteellistä julkaisua, jotka on tehty 2000-luvulla. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan laitosmuotoisen perhekuntoutuksen tehtävä lastensuojelun arvioinnissa on toimia tiedon
tuottajana. Perhekuntoutuksen aikana muodostuvaa ja muodostettavaa tietoa hyödynnetään arvioinnissa
sekä lastensuojelun että perhekuntoutuksen prosesseissa. Arvioinnissa käytettävä tieto on tutkimuksen mukaan jaettavissa riski- ja hyvinvointitietoon. Näillä molemmilla on merkittävä tehtävänsä arvioinnissa. Merkittävää on tieto, joka kohdistuu lapseen ja koskee sosiaalisia suhteita, vuorovaikutusta sekä kasvun ja kehityksen tukemista. Tutkimuksessa nousi esille monitoimijaisuuden, osallisuuden ja dokumentoinnin merkitykset laadukkaan palvelun toteuttamisessa. Alkuperäisaineistojen analysoinnissa lapsikeskeisyys ja lapsen aseman erityisyys nousivat merkittävästi esille ja lapsen ensisijaisuus lastensuojelun ja perhekuntoutuksen asiakkaana korostui. Tutkimuksessa nousi esille tarve jatkotutkimukselle erityisesti tavoitteellisuuden, yhteistyön ja osallisuuden teemoja koskien.
merkitys ja tehtävä lastensuojelussa tehtävässä arvioinnissa, 2. mihin arviointi kohdistuu ja kuinka se toteutuu perhekuntoutuksen kokonaisuudessa sekä 3. millainen perhekuntoutuksessa tuotettu tieto on merkityksellistä ja käyttökelpoista arvioinnissa. Tarkastelu tapahtuu palveluntuottajan toteuttaman perhekuntoutuksen näkökulmasta. Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä SOS-Lapsikyläsäätiön kanssa. Tämän
opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka on hyödynnettävissä toimintaa kehitettäessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistohaut tehtiin tammi-helmikuussa 2022 Finna, ScienceDirect ja EBSCOhost -tietokantoihin. Hakua täydennettiin manuaalista hakua
hyödyntämällä. Hakusanoina käytettiin termejä ”arviointi”, ”dokumentointi”, ”lastensuojelu”, ”perhekuntoutus” ja ”perhetyö” sekä näiden englanninkielisiä vastineita ja erilaisia yhdistelmiä. Aineiston valinnassa käytettiin apuna ennalta muodostettuja sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Lopullisen tutkimusaineiston muodosti 12 tieteellistä julkaisua, jotka on tehty 2000-luvulla. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan laitosmuotoisen perhekuntoutuksen tehtävä lastensuojelun arvioinnissa on toimia tiedon
tuottajana. Perhekuntoutuksen aikana muodostuvaa ja muodostettavaa tietoa hyödynnetään arvioinnissa
sekä lastensuojelun että perhekuntoutuksen prosesseissa. Arvioinnissa käytettävä tieto on tutkimuksen mukaan jaettavissa riski- ja hyvinvointitietoon. Näillä molemmilla on merkittävä tehtävänsä arvioinnissa. Merkittävää on tieto, joka kohdistuu lapseen ja koskee sosiaalisia suhteita, vuorovaikutusta sekä kasvun ja kehityksen tukemista. Tutkimuksessa nousi esille monitoimijaisuuden, osallisuuden ja dokumentoinnin merkitykset laadukkaan palvelun toteuttamisessa. Alkuperäisaineistojen analysoinnissa lapsikeskeisyys ja lapsen aseman erityisyys nousivat merkittävästi esille ja lapsen ensisijaisuus lastensuojelun ja perhekuntoutuksen asiakkaana korostui. Tutkimuksessa nousi esille tarve jatkotutkimukselle erityisesti tavoitteellisuuden, yhteistyön ja osallisuuden teemoja koskien.