Kuormituksen ja palautumisen seuranta: hyvinvointianalyysin mittaustulosten analyysi salibandypelaajilla
Holopainen, Anni; Merelä, Annika (2022)
Holopainen, Anni
Merelä, Annika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036890
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa salibandypelaajien kuormituksesta ja palautumisesta Firstbeat Technologies Oy:n Hyvinvointianalyysin ja Webropol-kyselyn avulla, joiden tuloksia pelaajat voivat hyödyntää omassa harjoittelussaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää salibandypelaajien peliä edeltävää, pelin aikana sekä jälkeen esiintyvää ja kokemaa kuormitusta ja palautumista.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Hyvinvointianalyysimittauksen ja Webropol-kyselyn tuloksia, joita vertailtiin keskenään. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi salibandyjoukkue Kirkkonummi Rangers. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 23–30-vuotiaat salibandypelaajat. Hyvinvointianalyysiin osallistuvat pelaajat arvioivat omaa kuormitusta ja palautumista vastaten Webropol-kyselyyn, jonka tuloksia vertailtiin mittauksen tuloksiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu salibandyn lajianalyysistä, kuormituksesta ja palautumisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Teoreettinen viitekehys koostuu erilaisista lähteistä, jotka tukevat hyvin opinnäytetyön aihetta ja Hyvinvointianalyysimittauksen tuloksia. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tuoreita lähteitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tukimusta. Aineisto kerättiin Firstbeat Technologies Oy:n Hyvinvointianalyysi -mittauksella ja Webropol-kyselylomakkeella. Tutkimuksen aineisto analysoitiin hyödyntäen Firstbeat-ryhmäraportointityökalua. Ryhmäraportin tulokset esitettiin kuvina ja Webropol-kyselyn keskeiset tulokset esitettiin sanallisesti. Osassa tutkimuksen tulososioissa hyödynnettiin Hyvinvointianalyysin yksilöraportteja tukemaan ryhmäraportin tuloksia.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että pelaajat pystyivät arvioimaan kuormitukseen ja palautumiseen liittyviä tekijöitä suhteellisen hyvin. Tutkimustulosten avulla saatiin selville pelaajien kuormitukseen ja palautumiseen liittyvien tekijöiden esiintyvyyttä sekä heidän oma arvionsa näistä aiheista. Hyvinvointianalyysin ryhmäraportin ja Webropol-kyselyn tuloksissa oli yhteneväisyyksiä. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla sama toteutus, mutta isommalle otoskoolle, ilman alkoholinkäyttöä ja mittausaika olisi pidempi.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Hyvinvointianalyysimittauksen ja Webropol-kyselyn tuloksia, joita vertailtiin keskenään. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi salibandyjoukkue Kirkkonummi Rangers. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 23–30-vuotiaat salibandypelaajat. Hyvinvointianalyysiin osallistuvat pelaajat arvioivat omaa kuormitusta ja palautumista vastaten Webropol-kyselyyn, jonka tuloksia vertailtiin mittauksen tuloksiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu salibandyn lajianalyysistä, kuormituksesta ja palautumisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Teoreettinen viitekehys koostuu erilaisista lähteistä, jotka tukevat hyvin opinnäytetyön aihetta ja Hyvinvointianalyysimittauksen tuloksia. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tuoreita lähteitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tukimusta. Aineisto kerättiin Firstbeat Technologies Oy:n Hyvinvointianalyysi -mittauksella ja Webropol-kyselylomakkeella. Tutkimuksen aineisto analysoitiin hyödyntäen Firstbeat-ryhmäraportointityökalua. Ryhmäraportin tulokset esitettiin kuvina ja Webropol-kyselyn keskeiset tulokset esitettiin sanallisesti. Osassa tutkimuksen tulososioissa hyödynnettiin Hyvinvointianalyysin yksilöraportteja tukemaan ryhmäraportin tuloksia.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että pelaajat pystyivät arvioimaan kuormitukseen ja palautumiseen liittyviä tekijöitä suhteellisen hyvin. Tutkimustulosten avulla saatiin selville pelaajien kuormitukseen ja palautumiseen liittyvien tekijöiden esiintyvyyttä sekä heidän oma arvionsa näistä aiheista. Hyvinvointianalyysin ryhmäraportin ja Webropol-kyselyn tuloksissa oli yhteneväisyyksiä. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla sama toteutus, mutta isommalle otoskoolle, ilman alkoholinkäyttöä ja mittausaika olisi pidempi.