Syyttäjien vastavalitusten määrä, jakauma ja syyt vuosina 2020 ja 2021
Çakıroğlu, Sanna (2022)
Çakıroğlu, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026796
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia muutoksenhakuna käräjäoikeuden rikosasioihin käytettävää vastavalitusta syyttäjän näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan Suomen käräjäoikeuksien ratkaisemien rikosasioiden määrää vuosilta 2020 ja 2021 sekä sitä, kuinka monta niistä on viety muutoksenhaulla hovioikeuden käsiteltäväksi ja kuinka monessa niissä on ollut syyttäjän laatima vastavalitus mukana.
Opinnäytetyön teoriaosiossa on kerrottu lyhyesti Suomen käräjäoikeuksista ja syyttäjälaitoksesta sekä rikosprosessista ja muutoksenhausta käräjäoikeuden ratkaisemiin rikosasioihin. Teoriaosiossa on avattu muutoksenhakuun liittyvät käsitteet.
Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa on selvitetty niitä syitä, jotka saavat syyttäjän laatimaan vastavalituksen rikosasian ratkaisuun tehtyyn valitukseen ja vastaavasti niitä
syitä, miksi vastavalitusta ei aina laadita. Tutkimuksesta on rajattu pois Ahvenanmaan käräjäoikeus ja sen syyttäjäalue. Tutkimuskysely on lähetetty syyttäjille sähköpostitse. Kyselyssä on ollut vain avoimia kysymyksiä syyttäjien työtilanteesta javastavalitusten laatimisesta.
Tulosten perusteella vastavalituksia laaditaan enintään kymmeniä vuodessa kunkin käräjäoikeuden ratkaisuihin. Määrät vaihtelevat paljon ja niissä on myös eroa alueellisesti.
Tutkimuskyselyn vastausten avulla on saatu selville monia seikkoja vastavalituksista. Vastauksien perusteella vastavalitus on hyvä keino saada karsittua turhia valituksia käräjäoikeuden ratkaisuihin ja sen avulla pystytään antamaan hovioikeudelle mahdollisuus koventaa rikosasian seuraamusta.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan päätellä, että vastavalitus laaditaan aina tapauskohtaisesti ja sen laajuus ja työläys riippuu aina kyseisestä rikosasiasta ja siihen laaditusta valituksesta. Voidaan myös todeta, että syyttäjien työkuormitus ja kiire vaihtelevat paljon, mikä vaikuttaa suoraan vastavalitusten määrään.
Opinnäytetyön teoriaosiossa on kerrottu lyhyesti Suomen käräjäoikeuksista ja syyttäjälaitoksesta sekä rikosprosessista ja muutoksenhausta käräjäoikeuden ratkaisemiin rikosasioihin. Teoriaosiossa on avattu muutoksenhakuun liittyvät käsitteet.
Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa on selvitetty niitä syitä, jotka saavat syyttäjän laatimaan vastavalituksen rikosasian ratkaisuun tehtyyn valitukseen ja vastaavasti niitä
syitä, miksi vastavalitusta ei aina laadita. Tutkimuksesta on rajattu pois Ahvenanmaan käräjäoikeus ja sen syyttäjäalue. Tutkimuskysely on lähetetty syyttäjille sähköpostitse. Kyselyssä on ollut vain avoimia kysymyksiä syyttäjien työtilanteesta javastavalitusten laatimisesta.
Tulosten perusteella vastavalituksia laaditaan enintään kymmeniä vuodessa kunkin käräjäoikeuden ratkaisuihin. Määrät vaihtelevat paljon ja niissä on myös eroa alueellisesti.
Tutkimuskyselyn vastausten avulla on saatu selville monia seikkoja vastavalituksista. Vastauksien perusteella vastavalitus on hyvä keino saada karsittua turhia valituksia käräjäoikeuden ratkaisuihin ja sen avulla pystytään antamaan hovioikeudelle mahdollisuus koventaa rikosasian seuraamusta.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan päätellä, että vastavalitus laaditaan aina tapauskohtaisesti ja sen laajuus ja työläys riippuu aina kyseisestä rikosasiasta ja siihen laaditusta valituksesta. Voidaan myös todeta, että syyttäjien työkuormitus ja kiire vaihtelevat paljon, mikä vaikuttaa suoraan vastavalitusten määrään.