Sairaanhoitajien kokemuksia hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta työskentelystä mielenterveys- ja päihdepalveluissa
Alander, Johanna (2022)
Alander, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026778
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tuottaa arvioivaa tietoa hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta (HOT) työskentelystä. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemuksista hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta työskentelystä perusterveydenhuollossa. Tavoitteena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia HOT-työskentelystä hoitosuhteessa sekä työskentelyn koetuista vaikutuksista työhyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena oli kuvata ajatuksia, miten toimintaa halutaan kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan sote (Keusote) -kuntayhtymän kanssa. Kerätyn tiedon perusteella on koostettu ehdotuksia HOT-työskentelyn kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa avattiin tämän opinnäytetyön kannalta keskeisiä lähtökohtia ja määritelmiä. Keskeisenä käsitteenä oli hyväksymis- ja omistautumisterapia, jonka kuvauksessa painottui kielellisyys sekä psykologinen joustavuus. Myös terapeuttinen hoitosuhde oli käsitteenä merkityksellinen, jota tarkasteltiin dialogisuuden näkökulmasta sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta lähtökohdasta. Työhyvinvoinnin nykyisessä käsitteessä korostettiin tunneperäistä työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, joka sisälsi myös arviointitutkimuksellisia piirteitä. Kohderyhmänä olivat Keusoten mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelevät sairaanhoitajat. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutuivat teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Haastatteluaineiston tulokset esitellään kolmeen edeltävästi valittuun teemaan pohjautuen, jotka olivat hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen hoitosuhde, hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisen työskentelyn merkitys omalle työhyvinvoinnille sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisen työskentelyn kehittämisajatukset. Haastatteluaineiston perusteella sairaanhoitajien kokemukset HOT-työskentelystä olivat moninaiset. Pääosin kokemukset olivat olleet hyviä tai erittäin hyviä, haastavimmat kokemukset liittyivät hoitojen keskeytymisiin. HOT-työskentelyn koetuista vaikutuksista työhyvinvointiin asiakassuhteen näkökulmasta merkitykselliseksi nousi HOT-hoitosuhteen luonne. Tyypillisesti työn kuormituksen nähtiin vähentyneen käytettäessä HOT-menetelmiä hoitosuhteessa. Vähimmillään HOT-työskentelyn koettu työhyvinvointivaikutus itseen tai omaan ammatilliseen kehittymiseen nähtiin ammattitaidon lisääntymisenä. Suurimmalle osalle haastateltavista kokemus oli ollut lisäksi kokonaisvaltaisempi, omaa ajattelukäyttäytymistä muuttava. Tämän johdosta kokonaishyvinvoinnin koettiin lisääntyneen.
Työntekijöiden työhyvinvointi on edellytyksenä laadukkaalle hoitotyölle. Työhyvinvoinnin huomioiminen on merkittävää myös alan vetovoimaisuuden ja ammattitaitoisen henkilöstön alalla pysymisen näkökulmasta. Organisaatioiden hyvinvointi muodostuu työntekijöiden työhyvinvoinnista, jonka kehittäminen parhaimmillaan vaikuttaa työntekijöiden kokonaishyvinvointiin, työntekijöiden työhön sitoutumiseen, työkykyyn, työssä suoriutumiseen, tuottavuuteen sekä työn laatuun.
Opinnäytetyön tietoperustassa avattiin tämän opinnäytetyön kannalta keskeisiä lähtökohtia ja määritelmiä. Keskeisenä käsitteenä oli hyväksymis- ja omistautumisterapia, jonka kuvauksessa painottui kielellisyys sekä psykologinen joustavuus. Myös terapeuttinen hoitosuhde oli käsitteenä merkityksellinen, jota tarkasteltiin dialogisuuden näkökulmasta sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta lähtökohdasta. Työhyvinvoinnin nykyisessä käsitteessä korostettiin tunneperäistä työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, joka sisälsi myös arviointitutkimuksellisia piirteitä. Kohderyhmänä olivat Keusoten mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelevät sairaanhoitajat. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän sairaanhoitajaa. Haastattelut toteutuivat teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Haastatteluaineiston tulokset esitellään kolmeen edeltävästi valittuun teemaan pohjautuen, jotka olivat hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen hoitosuhde, hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisen työskentelyn merkitys omalle työhyvinvoinnille sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisen työskentelyn kehittämisajatukset. Haastatteluaineiston perusteella sairaanhoitajien kokemukset HOT-työskentelystä olivat moninaiset. Pääosin kokemukset olivat olleet hyviä tai erittäin hyviä, haastavimmat kokemukset liittyivät hoitojen keskeytymisiin. HOT-työskentelyn koetuista vaikutuksista työhyvinvointiin asiakassuhteen näkökulmasta merkitykselliseksi nousi HOT-hoitosuhteen luonne. Tyypillisesti työn kuormituksen nähtiin vähentyneen käytettäessä HOT-menetelmiä hoitosuhteessa. Vähimmillään HOT-työskentelyn koettu työhyvinvointivaikutus itseen tai omaan ammatilliseen kehittymiseen nähtiin ammattitaidon lisääntymisenä. Suurimmalle osalle haastateltavista kokemus oli ollut lisäksi kokonaisvaltaisempi, omaa ajattelukäyttäytymistä muuttava. Tämän johdosta kokonaishyvinvoinnin koettiin lisääntyneen.
Työntekijöiden työhyvinvointi on edellytyksenä laadukkaalle hoitotyölle. Työhyvinvoinnin huomioiminen on merkittävää myös alan vetovoimaisuuden ja ammattitaitoisen henkilöstön alalla pysymisen näkökulmasta. Organisaatioiden hyvinvointi muodostuu työntekijöiden työhyvinvoinnista, jonka kehittäminen parhaimmillaan vaikuttaa työntekijöiden kokonaishyvinvointiin, työntekijöiden työhön sitoutumiseen, työkykyyn, työssä suoriutumiseen, tuottavuuteen sekä työn laatuun.