Runkoaineen ja notkistimen vaikutus ruiskubetonin laatuun
Palviainen, Juha (2014)
Palviainen, Juha
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137449
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin runkoaineen ja notkistimen vaikutusta ruiskubetonin laatuun. Työssä tutkittiin pystyykö yksinkertainen maan alle sijoitettava murskauslaitos tuottamaan ruiskubetonin lujitukseen tarvitavan kiviaineksen. Tavoitteena oli että murskauslaitoksen, yhden murskausvaiheen kiviainesta seulomalla ja siihen notkistinta lisäämällä tuorebetoni- ja lujuustestien tulokset saataisiin standardien mukaisille ohjealueille. Työ tehtiin Normet Oy:n tarpeisiin.
Koeasettelussa käytettiin Taqushin L4-ortogonaalimatriisia, jonka avulla suoritettavien kokeiden määrä pystyttiin pitämään mahdollisimman pienenä. Muuttujia kokeissa olivat reakokojakauma, raemuoto ja notkistimen määrä. Työssä valmistettiin neljä erilaista betonimassaa, joille suoritettiin lämpötilaseurantaa, tuorebetoni- ja lujuustestejä. Työssä noudatettiin pääosin standardeja, lukuunottamatta tilaajan kanssa sovittua poikkeusta. Standardeista poikettiin pulttipyssyllä testattavien laattojen minimitoista. Työssä on tarkasteltu toteutuksen kaikki vaiheet ja kerrotaan kuinka kokeet käytännössä tehtiin. Tulokset ja tulosten analysointi on käsitelty yleisesti. Laboratoriokokeet tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa.
Tutkimuksessa löydettiin suuntaviivat sille kuinka asetetut muuttujat vaikuttivat testimassoihin. Testeistä saatiin selville kuinka käytetty kiviaines ja notkistin vaikuttivat testattujen massojen laatuun. Muuttuvien tekijöiden väliltä löydettiin eroja, jotka vaikuttivat betonin pumpattavuuteen ja lujuuteen. Testimassoista saaduissa tuloksissa oli eroja suhteessa toisiinsa. Osa testimassoista pääsi tavoitelluille ohjealueille. Tilaajana toiminut yritys hyödyntää tutkimuksen tuloksia omiin tarpeisiinsa.
Koeasettelussa käytettiin Taqushin L4-ortogonaalimatriisia, jonka avulla suoritettavien kokeiden määrä pystyttiin pitämään mahdollisimman pienenä. Muuttujia kokeissa olivat reakokojakauma, raemuoto ja notkistimen määrä. Työssä valmistettiin neljä erilaista betonimassaa, joille suoritettiin lämpötilaseurantaa, tuorebetoni- ja lujuustestejä. Työssä noudatettiin pääosin standardeja, lukuunottamatta tilaajan kanssa sovittua poikkeusta. Standardeista poikettiin pulttipyssyllä testattavien laattojen minimitoista. Työssä on tarkasteltu toteutuksen kaikki vaiheet ja kerrotaan kuinka kokeet käytännössä tehtiin. Tulokset ja tulosten analysointi on käsitelty yleisesti. Laboratoriokokeet tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa.
Tutkimuksessa löydettiin suuntaviivat sille kuinka asetetut muuttujat vaikuttivat testimassoihin. Testeistä saatiin selville kuinka käytetty kiviaines ja notkistin vaikuttivat testattujen massojen laatuun. Muuttuvien tekijöiden väliltä löydettiin eroja, jotka vaikuttivat betonin pumpattavuuteen ja lujuuteen. Testimassoista saaduissa tuloksissa oli eroja suhteessa toisiinsa. Osa testimassoista pääsi tavoitelluille ohjealueille. Tilaajana toiminut yritys hyödyntää tutkimuksen tuloksia omiin tarpeisiinsa.