Sikainfluenssarokotuksen vaikutukset elämänlaatuun
Elfving, Laura (2022)
Elfving, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286465
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvaillaan ja tarkastellaan Pandemrix-rokotteen seurauksena narkolepsiaan sairastuneiden sekä heidän perheidensä elämänlaatua ja sen mahdollista heikkenemistä. Vuonna 2009 maailmalla puhkesi H1N1-virus, arkisemmalta nimeltään sikainfluenssa. Virukseen kehitettiin rokotteita, joista vain yksi, Pandemrix-rokote aiheutti narkolepsian puhkeamisen monille lapsille ja nuorille, ketkä kantoivat geneettistä alttiutta sairastua narkolepsiaan. Tutkimuskysymykseni on ”vaikuttiko Pandemrix-rokotteen aiheuttama narkolepsia sairastuneiden elämänlaatuun?”. Narkolepsia on elämää rajoittava, parantumaton nukahtamissairaus.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Metropolia ammattikorkeakoulu, ja työ toteutettiin sovellettuna, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ja selvittää, millaisia muutoksia sekä mahdollisia elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä narkolepsiaan sairastuneet ja heidän perheensä kokivat tapahtumien jälkeen.
Etsin tietoa kirjaston kirjallisuudesta, luotettavilta internet-sivuilta, ja -tietokannoista. Analyysiin sopivaa aineistoa Suomen tapauksista ei juurikaan löytynyt, joten analyysiin valitsin vain kolme kansainvälistä artikkelia, jotka tutkivat sairastuneiden elämänlaatua ja elämänalueita. Osassa tutkimuksia oli mukana myös itsesyntyisesti narkolepsiaan sairastuneita henkilöitä. Suomen Terveysministeriö laati Suomen sairastuneista raportin mikä perustui Autti-Rämön ym. teettämään tutkimukseen, mikä käsitteli sopeutumisen eri vaiheita ja antoi tukea sairastuneille ja heidän perheilleen sopeutumisvalmennuksen avulla. Tieto oli saatavilla vain raportin muodossa, joten sitä ei analysoitu vaan käsiteltiin teoriaosassa.
Suomen terveysministeriön raportti sekä kansainväliset tutkimukset antoivat pieniä viitteitä siitä, että narkolepsialla oli vaikutuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä elämänlaatuun liittyen. Vanhemmat kokivat tavallista suurempaa stressiä, olivat huolissaan lastensa sopeutumiskyvystä, ja moni lapsi ja nuori koki huolta arjesta selviytymisestä. Narkolepsia saattoi nostaa myös riskiä sairastua masennukseen. Analyysissä on kuitenkin käytetty vain kolmea artikkelia, joten tarvittaisi lisää myös kansainvälisiä tutkimuksia, jotta saataisi luotettavampia johtopäätöksiä.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Metropolia ammattikorkeakoulu, ja työ toteutettiin sovellettuna, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ja selvittää, millaisia muutoksia sekä mahdollisia elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä narkolepsiaan sairastuneet ja heidän perheensä kokivat tapahtumien jälkeen.
Etsin tietoa kirjaston kirjallisuudesta, luotettavilta internet-sivuilta, ja -tietokannoista. Analyysiin sopivaa aineistoa Suomen tapauksista ei juurikaan löytynyt, joten analyysiin valitsin vain kolme kansainvälistä artikkelia, jotka tutkivat sairastuneiden elämänlaatua ja elämänalueita. Osassa tutkimuksia oli mukana myös itsesyntyisesti narkolepsiaan sairastuneita henkilöitä. Suomen Terveysministeriö laati Suomen sairastuneista raportin mikä perustui Autti-Rämön ym. teettämään tutkimukseen, mikä käsitteli sopeutumisen eri vaiheita ja antoi tukea sairastuneille ja heidän perheilleen sopeutumisvalmennuksen avulla. Tieto oli saatavilla vain raportin muodossa, joten sitä ei analysoitu vaan käsiteltiin teoriaosassa.
Suomen terveysministeriön raportti sekä kansainväliset tutkimukset antoivat pieniä viitteitä siitä, että narkolepsialla oli vaikutuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä elämänlaatuun liittyen. Vanhemmat kokivat tavallista suurempaa stressiä, olivat huolissaan lastensa sopeutumiskyvystä, ja moni lapsi ja nuori koki huolta arjesta selviytymisestä. Narkolepsia saattoi nostaa myös riskiä sairastua masennukseen. Analyysissä on kuitenkin käytetty vain kolmea artikkelia, joten tarvittaisi lisää myös kansainvälisiä tutkimuksia, jotta saataisi luotettavampia johtopäätöksiä.