Podcast musiikin käytöstä vastasyntyneen hoidossa
Badrummonir, Lili-Vivian; Markkanen, Niiarosa (2022)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286369
Tiivistelmä
Tutkimuksien mukaan musiikilla on todettu olevan paljon hyötyjä vastasyntyneille. Vanhempien laulun on todettu nopeuttavan vastasyntyneen kiintymyssuhteen syntyä ja ihmisen laulua sisältävän musiikin lisäävän vastasyntyneiden sosiaalisia taitoja. Vastasyntyneen toimenpiteiden aikana musiikilla on ollut positiivinen vaikutus happisaturaatioon, kipuun ja stressiin sekä lapsen sykkeen pysymiseen tasaisena. Keskosvauvojen sairaalassaoloaikaa on saatu lyhennettyä musiikin avulla. Musiikin on todettu myös vahvistavan lapsen imua ja pidentävän ruokailuhetkeä, auttaen näin keskosen painonnousussa.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tilaajalle podcast, jossa määriteltiin käyttäjäryhmiä ja millaiselle tuotteelle olisi tarve sekä lisätä musiikin käyttöä vastasyntyneen hoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, työssä sovellettiin toimintatutkimuksen näkökulmaa. Työn tuotoksena syntyi podcast, jonka aiheena oli musiikin käyttö vastasyntyneen hoidossa. Podcastissa haastateltiin Kätilötyön opettajaa ja ammattimuusikkoa.
Podcastin toteutus alkoi aiheeseen perehtymisellä kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla sekä tutustumalla toimintaympäristöön. Podcastin suunnitteluvaiheessa aihe rajattiin tilaajan toiveen mukaisesti. Haastateltavat valittiin heidän tietoutensa perusteella. Ennen podcastin tuottamista tehtiin haastattelukysymykset, jotka hyväksytettiin opinnäytetyön tilaajalla. Kirjoitimme podcastin käsikirjoituksen ja tiedotimme podcastiin osallistujia, sekä keräsimme suostumuksen osallistumisesta. Podcast äänitettiin toteutusvaiheessa Metropolian Myllypuron kampuksen Digistudiolla. Äänitteestä editoitiin ilmaisella Audacity -ohjelmalla podcast, johon lisättiin alku- ja loppumusiikki. Haastatteluaineisto analysoitiin soveltaen teemoittelu metodia. Tulokset raportointiin tilaajayrityksen yhdyshenkilölle. Tilaaja arvioi valmiin podcastin hänelle esitettyjen kysymyksien mukaisesti. Podcast vastasi tilaajan tarpeeseen.
Valmiin podcastin pituus oli noin 28 minuuttia. Podcast julkaistiin Metropolian omalla MetroPodia podcast-kanavalla ja on sieltä kaikkien halukkaiden saatavilla. Julkaisun yhteydessä podcast litteroitiin saavutettavuusdirektiivin täyttymiseksi.
Podcastissa molemmat haastateltavat kertoivat musiikin rauhoittavan, rentouttavan, aktivoivan hermoratoja, stimuloivan aivoja ja edistävän kielen kehitystä. Erityisesti klassinen musiikki ja kehtolaulut nousivat molemmilla esiin haastattelussa. Livemusiikki koettiin parhaimmaksi musiikin muodoksi. Ammattimuusikko koki tärkeäksi, että kätilöt ja sairaanhoitajat osaavat hyödyntää erilaisissa tilanteissa musiikkia aputyökaluna. Ammattilaisten tulisi hyödyntää musiikkia pienien toimenpiteiden kivunlievityksessä tukena sekä vastasyntyneen rentoutuskeinona.
Kehitysehdotuksena nousi uusien podcast-jaksojen tekeminen, hoitosuositus musiikin käytöstä raskauden aikana ja vastasyntyneiden hoitoon, tilaajayrityksen sovelluksen näkymän räätälöiminen vastaamaan käyttäjän ja vastasyntyneen yksilöllisiä tarpeita.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tilaajalle podcast, jossa määriteltiin käyttäjäryhmiä ja millaiselle tuotteelle olisi tarve sekä lisätä musiikin käyttöä vastasyntyneen hoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, työssä sovellettiin toimintatutkimuksen näkökulmaa. Työn tuotoksena syntyi podcast, jonka aiheena oli musiikin käyttö vastasyntyneen hoidossa. Podcastissa haastateltiin Kätilötyön opettajaa ja ammattimuusikkoa.
Podcastin toteutus alkoi aiheeseen perehtymisellä kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla sekä tutustumalla toimintaympäristöön. Podcastin suunnitteluvaiheessa aihe rajattiin tilaajan toiveen mukaisesti. Haastateltavat valittiin heidän tietoutensa perusteella. Ennen podcastin tuottamista tehtiin haastattelukysymykset, jotka hyväksytettiin opinnäytetyön tilaajalla. Kirjoitimme podcastin käsikirjoituksen ja tiedotimme podcastiin osallistujia, sekä keräsimme suostumuksen osallistumisesta. Podcast äänitettiin toteutusvaiheessa Metropolian Myllypuron kampuksen Digistudiolla. Äänitteestä editoitiin ilmaisella Audacity -ohjelmalla podcast, johon lisättiin alku- ja loppumusiikki. Haastatteluaineisto analysoitiin soveltaen teemoittelu metodia. Tulokset raportointiin tilaajayrityksen yhdyshenkilölle. Tilaaja arvioi valmiin podcastin hänelle esitettyjen kysymyksien mukaisesti. Podcast vastasi tilaajan tarpeeseen.
Valmiin podcastin pituus oli noin 28 minuuttia. Podcast julkaistiin Metropolian omalla MetroPodia podcast-kanavalla ja on sieltä kaikkien halukkaiden saatavilla. Julkaisun yhteydessä podcast litteroitiin saavutettavuusdirektiivin täyttymiseksi.
Podcastissa molemmat haastateltavat kertoivat musiikin rauhoittavan, rentouttavan, aktivoivan hermoratoja, stimuloivan aivoja ja edistävän kielen kehitystä. Erityisesti klassinen musiikki ja kehtolaulut nousivat molemmilla esiin haastattelussa. Livemusiikki koettiin parhaimmaksi musiikin muodoksi. Ammattimuusikko koki tärkeäksi, että kätilöt ja sairaanhoitajat osaavat hyödyntää erilaisissa tilanteissa musiikkia aputyökaluna. Ammattilaisten tulisi hyödyntää musiikkia pienien toimenpiteiden kivunlievityksessä tukena sekä vastasyntyneen rentoutuskeinona.
Kehitysehdotuksena nousi uusien podcast-jaksojen tekeminen, hoitosuositus musiikin käytöstä raskauden aikana ja vastasyntyneiden hoitoon, tilaajayrityksen sovelluksen näkymän räätälöiminen vastaamaan käyttäjän ja vastasyntyneen yksilöllisiä tarpeita.