Lannasta ja kesantonurmesta biokaasua: maatalouden biomassojen määrä- ja metaanintuottopotentiaaliselvitys Kanta-Hämeessä

Abstract

Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Maataloudesta peräisin olevat biomassat ovat merkittävä käyttämätön voimavara, sillä etenkin peltobiomassoja käytetään biokaasutuotantoon Suomessa vain vähän. Kanta-Hämeessä ei hyödynnetä maatalouden biomassoja biokaasutuotannossa vielä lainkaan. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kanta-Hämeessä Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Lopen, Riihimäen sekä Tammelan kuntien alueelta potentiaalisesti saatavilla olevat lypsy- ja lihakarjan sekä hevosten ja ponien kuivalannan, lypsy- ja lihakarjan sekä sianlihatuotannon lietelannan sekä kesantonurmen määrät ja millaiset metaanintuottopotentiaalit alueen edellä mainituilla biomassamäärillä on. Alueelta muodostuvia biomassamääriä selvitettiin hyödyntämällä Biomassa-atlas-käyttöliittymää sekä Luonnonvarakeskuksen maataloustilastoja. Biomassa-atlaksessa biomassamäärät olivat saatavilla sellaisenaan, maataloustilastoista lantamäärät laskettiin tilastoitujen eläinmäärien perusteella. Metaanintuottopotentiaalit laskettiin tuloksena saaduille biomassamäärille. Biomassa-atlas osoittautui selvitystyön kannalta toimivaksi työvälineeksi, mutta maataloustilastot eivät palvelleet selvitystyön tarkoitusta. Biomassa-atlaksen tulosten pohjalta alueella oli saatavilla eniten lypsy- ja lihakarjan lietelantaa (121 040 t/v) ja vähiten kesantonurmea (9287 t(k-a) /v). Yhteensä biomassoja oli saatavilla 294 862 t/v. Alueen paras metaanintuottopotentiaali oli lypsy- ja lihakarjan kuivalantamäärillä (4,1 miljoonaa m³/v) ja huonoin oli sianlihatuotannon lietelantamäärillä (568 668 m³/v). Alueelta potentiaalisesti saatavilla olevien selvitykseen valittujen biomassojen metaanintuottopotentiaali oli yhteensä 8,8 miljoonaa m³/v, joka vastaa energiasisällöltään (87 505 MWh/v) noin 4700 sähkölämmitteisen omakotitalon vuoden kokonaisenergiakulutusta.