Pienten säteilyannosten aiheuttama syöpäriski potilaalle nykytiedon mukaan : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Jokiniemi, Pauli; Niskanen, Minna (2022)
Jokiniemi, Pauli
Niskanen, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276200
Tiivistelmä
Röntgentutkimuksissa käytetään ionisoivaa säteilyä, jonka tiedetään aiheuttavan geenimutaatioita ja kromosomimuutoksia. Kirjallisuudessa pieneksi säteilyannokseksi on määritelty alle 100 mSv annokset, mutta niiden aiheuttamasta syöpäriskistä ei ole tarkkaa näyttöä. Tavanomaisesta keuhkojen röntgenkuvauksesta aiheutuu potilaalle noin 0,07 mSv säteilyannos. Pienten säteilyannosten aiheuttamaa syöpäriskiä on tutkittu paljon etenkin sen vuoksi, että säteilyä käyttävien kuvantamistutkimusten määrä on ollut kasvussa. Suomessa etenkin tietokonetomografiatutkimusten (TT) määrä on kasvanut.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli kuvata millaisen syöpäriskin pienet säteilyannokset aiheuttavat potilaalle röntgentutkimuksissa. Aineiston haussa käytettiin Pubmed- ja Medline-tietokantoja. Yksi aineisto valittiin manuaalisen haun perusteella Google Scholarista. Aineistoa rajattiin ennalta määrättyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhdeksän aineistoa. Kirjallisuushaun tavoitteena oli vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millainen on pienen säteilyannoksen aiheuttama syöpäriski potilaalle ja 2. Miten säteilyannokseen ja syöpäriskiin vaikuttavia tekijöitä kuvataan kirjallisuudessa. Aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla ja tutkimuskysymyksiin vastaavat tulokset pelkistettiin, jonka jälkeen niistä muodostettiin yläluokkia ja edelleen pääluokkia. Tällä tavalla muodostui seitsemän yläluokkaa ja kaksi pääluokkaa, jotka ovat kuvattu taulukkomuodossa.
Tulosten perusteella pienet säteilyannokset aiheuttavat pienen, lähes mitättömän syöpäriskin potilaalle. Syöpäriski oli selkeästi korkeampi lapsilla ja nuorilla aikuisilla, minkä vuoksi nuorten säteilysuojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tutkimukset käyttivät syöpäriskin määrittelyssä LAR-arvoa (lifetime attributable risk), joka kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa ylimääräistä riskiä syövän kehittymiselle. Tuloksissa huomioitiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat potilaan säteilyannokseen ja täten syöpäriskiin. Nämä tekijät luokiteltiin sisällönanalyysissa alaluokkiin, jotka olivat potilaan ikä, sädeherkät elimet, sukupuoli, paino ja muut syyt. Opinnäytetyön tuloksista voivat hyötyä röntgenhoitajat ja röntgenhoitajaopiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita pienten säteilyannosten aiheuttamasta syöpäriskistä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli kuvata millaisen syöpäriskin pienet säteilyannokset aiheuttavat potilaalle röntgentutkimuksissa. Aineiston haussa käytettiin Pubmed- ja Medline-tietokantoja. Yksi aineisto valittiin manuaalisen haun perusteella Google Scholarista. Aineistoa rajattiin ennalta määrättyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhdeksän aineistoa. Kirjallisuushaun tavoitteena oli vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millainen on pienen säteilyannoksen aiheuttama syöpäriski potilaalle ja 2. Miten säteilyannokseen ja syöpäriskiin vaikuttavia tekijöitä kuvataan kirjallisuudessa. Aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla ja tutkimuskysymyksiin vastaavat tulokset pelkistettiin, jonka jälkeen niistä muodostettiin yläluokkia ja edelleen pääluokkia. Tällä tavalla muodostui seitsemän yläluokkaa ja kaksi pääluokkaa, jotka ovat kuvattu taulukkomuodossa.
Tulosten perusteella pienet säteilyannokset aiheuttavat pienen, lähes mitättömän syöpäriskin potilaalle. Syöpäriski oli selkeästi korkeampi lapsilla ja nuorilla aikuisilla, minkä vuoksi nuorten säteilysuojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tutkimukset käyttivät syöpäriskin määrittelyssä LAR-arvoa (lifetime attributable risk), joka kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa ylimääräistä riskiä syövän kehittymiselle. Tuloksissa huomioitiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat potilaan säteilyannokseen ja täten syöpäriskiin. Nämä tekijät luokiteltiin sisällönanalyysissa alaluokkiin, jotka olivat potilaan ikä, sädeherkät elimet, sukupuoli, paino ja muut syyt. Opinnäytetyön tuloksista voivat hyötyä röntgenhoitajat ja röntgenhoitajaopiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita pienten säteilyannosten aiheuttamasta syöpäriskistä