Vetovoimainen rekrytointi-ilmoitus vanhustyöhön
Lähivaara, Saara (2022)
Lähivaara, Saara
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204245788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204245788
Tiivistelmä
Ikääntyneiden määrä lisääntyy Suomessa. Väestön ikääntymisen myötä vanhustyöhön tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän työntekijöitä. Vanhustyön veto- ja pitovoiman kehittäminen on tärkeää, että alalla saadaan vastattua uhkaavaan työntekijäpulaan. Työntekijöiden poistuminen eläköitymisen kautta, sekä lakiin kirjattu hoitajamitoituksen korotus lisäävät työvoiman tarvetta entistä enemmän.
Rekrytointi-ilmoitukset ovat yksi keino houkutella työntekijöitä alalle. Rekrytointi-ilmoitukset ovat tehokas väline markkinoida vanhustyön organisaatioita ja vaikuttaa työnantajakuvaan positiivisesti. Henkilöstövoimavarojen hankkimisesta vastaavat esihenkilöt ovat avainasemassa vetovoimaisen ilmoituksen sisällön laatimisessa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Vetovoimainen vanhustyö -hanke. Hanke uudistaa vanhustyön toimialaa Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteena on parantaa vanhustyön veto- ja pitovoimaa kehittämällä vanhustyötä, sekä sen johtamiseen liittyviä käytäntöjä. Opinnäytetyössä tehtävällä tutkimuksella tuotetaan tietoa, jota voi hyödyntää osana hankkeen kehittämistoimintaa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten vanhustyön rekrytointi-ilmoituksia voidaan kehittää entistä vetovoimaisemmaksi. Lisäksi tutkittiin rekrytointi-ilmoituksien julkaisukanavien tehokkuutta. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmät olivat pääpainoltaan laadullisia. Opinnäytetyön dokumenttiaineisto koostui vanhustyön rekrytointi-ilmoituksista, ja tiedosta kuinka monta työhakemusta oli saapunut yhtä rekrytointi-ilmoitusta kohti. Lisäksi kerättiin tietoa missä ilmoitukset on julkaistu. Aineiston käsittelemisessä analyysia varten hyödynnettiin havainnoinnin keinoja. Dokumenttiaineistolle tehtiin teoriaohjaava sisällönanalyysi, jota jatkettiin kvantifioimalla.
Tutkimuksen mukaan rekrytointi-ilmoituksien kehittämiselle on tarvetta. Rekrytointi-ilmoitus, joka on sisällöltään kiinnostavasti laadittu, herättää työntekijän mielenkiinnon. Huolellisesti laadittu kuvaus työstä ja työyksiköstä auttavat hakijaa muodostamaan mielikuvan haettavasta työpaikasta tehtävineen. Työn ja työyksikön kuvaukset vaativat kehittämistä. Osaamisvaatimukset ja niiden ilmaisemisen tarkkuus ovat tärkeitä työnhakijan muodostaessa käsitystä oman osaamisensa riittävyydestä suhteessa työn vaatimuksiin. Ilmoituksien sisältämä työpaikkaan ja alaan liittyvä positiivinen markkinointi lisäävät työpaikan vetovoimaisuutta. Markkinointiosaaminen ja sen kehittäminen osana rekrytointiviestintää on vetovoimaisuuden kannalta oleellista. Rekrytointi-ilmoituksessa käytettävä tekstin sävy on seikka, jota kannattaa pohtia osana organisaation käyttämän viestinnän kehittämistä. Kuntarekry-palvelu ja TE-palvelu ovat tämän tutkimuksen mukaan käytetyimpiä rekrytointi-ilmoituksien julkaisukanavia. Molemmat palvelut ilmoittavat avoimista työpaikoista usein myös sosiaalisessa mediassa. Tarkempi tieto sosiaalisen median tehokkuudesta julkaisukanavana nähtiin yhtenä jatkotutkimuksen aiheena.
Rekrytointi-ilmoitukset ovat yksi keino houkutella työntekijöitä alalle. Rekrytointi-ilmoitukset ovat tehokas väline markkinoida vanhustyön organisaatioita ja vaikuttaa työnantajakuvaan positiivisesti. Henkilöstövoimavarojen hankkimisesta vastaavat esihenkilöt ovat avainasemassa vetovoimaisen ilmoituksen sisällön laatimisessa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Vetovoimainen vanhustyö -hanke. Hanke uudistaa vanhustyön toimialaa Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteena on parantaa vanhustyön veto- ja pitovoimaa kehittämällä vanhustyötä, sekä sen johtamiseen liittyviä käytäntöjä. Opinnäytetyössä tehtävällä tutkimuksella tuotetaan tietoa, jota voi hyödyntää osana hankkeen kehittämistoimintaa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten vanhustyön rekrytointi-ilmoituksia voidaan kehittää entistä vetovoimaisemmaksi. Lisäksi tutkittiin rekrytointi-ilmoituksien julkaisukanavien tehokkuutta. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmät olivat pääpainoltaan laadullisia. Opinnäytetyön dokumenttiaineisto koostui vanhustyön rekrytointi-ilmoituksista, ja tiedosta kuinka monta työhakemusta oli saapunut yhtä rekrytointi-ilmoitusta kohti. Lisäksi kerättiin tietoa missä ilmoitukset on julkaistu. Aineiston käsittelemisessä analyysia varten hyödynnettiin havainnoinnin keinoja. Dokumenttiaineistolle tehtiin teoriaohjaava sisällönanalyysi, jota jatkettiin kvantifioimalla.
Tutkimuksen mukaan rekrytointi-ilmoituksien kehittämiselle on tarvetta. Rekrytointi-ilmoitus, joka on sisällöltään kiinnostavasti laadittu, herättää työntekijän mielenkiinnon. Huolellisesti laadittu kuvaus työstä ja työyksiköstä auttavat hakijaa muodostamaan mielikuvan haettavasta työpaikasta tehtävineen. Työn ja työyksikön kuvaukset vaativat kehittämistä. Osaamisvaatimukset ja niiden ilmaisemisen tarkkuus ovat tärkeitä työnhakijan muodostaessa käsitystä oman osaamisensa riittävyydestä suhteessa työn vaatimuksiin. Ilmoituksien sisältämä työpaikkaan ja alaan liittyvä positiivinen markkinointi lisäävät työpaikan vetovoimaisuutta. Markkinointiosaaminen ja sen kehittäminen osana rekrytointiviestintää on vetovoimaisuuden kannalta oleellista. Rekrytointi-ilmoituksessa käytettävä tekstin sävy on seikka, jota kannattaa pohtia osana organisaation käyttämän viestinnän kehittämistä. Kuntarekry-palvelu ja TE-palvelu ovat tämän tutkimuksen mukaan käytetyimpiä rekrytointi-ilmoituksien julkaisukanavia. Molemmat palvelut ilmoittavat avoimista työpaikoista usein myös sosiaalisessa mediassa. Tarkempi tieto sosiaalisen median tehokkuudesta julkaisukanavana nähtiin yhtenä jatkotutkimuksen aiheena.