Diabeteksen kohonnut riski skitsofreniaa sairastavilla : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Diabetesta sairastaa Suomessa nykyisin noin 500 000 ihmistä. Sairastuneista keskimäärin 400 000 kärsii 2 tyypin diabeteksesta, eli sen esiintyvyys on valtakunnallisesti todella suuri. Riski sairastua 2 tyypin diabeteksen on skitsofreniaa sairastavilla 2–5 kertaa suurempi kuin koko väestöllä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa kootaan yhteen tutkimustietoa diabeteksen ja skitsofrenian yhteydestä sekä mahdollisista sairastumiseen johtavista riskitekijöistä. Tehtävänä oli selvittää, mitkä tekijät lisäävät skitsofreniaa sairastavalla riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Analysointimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työn tavoitteena oli tuottaa materiaalia, jota voidaan käyttää hoitotyön opiskelijoiden opetusmateriaalina Tampereen ammattikorkeakoulussa, ja näin lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden kokonaisvaltaisen hoidon osaamista.

Tulosten perusteella diabeteksen riskiä skitsofreenikoilla lisäsivät sairauden itsehallinnan ongelmat, geneettiset riskitekijät, syntymäpaino, lapsuusajan pitkäaikaiset tulehdustilat ja sukupuoli. Lisäksi psykoosilääkkeiden käyttö, sairastettu aika ja sairaalahoitojen määrä, avohoito, skitsofrenian vaikeus ja hoitoresistenttiys, ylipaino, metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät tilat ja sairaudet, elämäntavat sekä ikä lisäsivät riskiä.

Opinnäytetyön tulokset tukevat käsitystä siitä, että elämäntavoilla, psykoosilääkkeillä ja ylipainolla on suuri merkitys 2 tyypin diabeteksen kehittymiselle skitsofreniaa sairastavilla. Metabolinen oireyhtymä on toki yhteydessä elämäntapoihin ja ylipainoon, mutta skitsofreniassa elämäntapojen vaikutus saattaa korostua. Lapsuusajan tulehdustilat, syntymäpaino sekä geneettiset tekijät tulisi saada lisää mielenkiintoa tutkimusten muodossa, koska ne olivat selkeästi myös yhteydessä riskin kasvuun. Tutkimustuloksissa elämäntavat nousivat vahvasti esille, mutta päihteiden käytön sekä sosiaalisten suhteiden vaikutus sairastumisriskiin näkyi tuloksissa erittäin vähäisesti. Mielenkiintoisia tutkimuksia voitaisiin jatkossa saada myös sukupuolen, iän ja etnisyyden vaikutuksista sairastumisriskiin.

About 500,000 people in Finland currently suffer from diabetes. An average of 400,000 people suffer from type 2 diabetes, which means that its prevalence is high nationwide. The risk of developing type 2 diabetes is two to five times higher in people with schizophrenia than in the general population.

The purpose of the thesis was to make a descriptive review of the literature, which brings together research data on possible risk factors leading to the disease. The task was to study which factors increase the risk of developing type 2 diabetes in a person with schizophrenia. The aim of the work was to produce material that can be used as teaching material for nursing students at Tampere University of Applied Sciences, and thus to increase the holistic care skills of nursing students.

Based on the results, the risk of diabetes in schizophrenics was increased by disease self-management problems, genetic risk factors, birth weight, long-term inflammatory conditions in childhood, and gender. In addition, the use of antipsychotics, time and number of hospitalisations, outpatient care, severity of schizophrenia and treatment resistance, overweight, metabolic syndrome, lifestyle, and age increased risk.

The results of the thesis support the notion that lifestyle, antipsychotics, and overweight play a major role in the development of type 2 diabetes in patients with schizophrenia. Inflammatory conditions in childhood, birth weight, and genetic factors could gain more interest in the form of studies. Beneficial studies on the effects of gender, age and ethnicity on disease risk could also be obtained in the future.