AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN OMAISTEN KOHTAAMINEN PÄIVYSTYKSESSÄ - Kirjallisuuskatsaus ja huoneentaulu sairaanhoitajaopiskelijalle
Tshimanga, Yannick (2022)
Tshimanga, Yannick
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204124973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204124973
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun
(XAMK) kanssa. Sen tarkoituksena oli laatia kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja
sen perusteella huoneentaulu (hyviä käytäntöjä) sairaanhoitajaopiskelijoille
päivystyspolikliiniseen harjoitteluun aivoverenkiertohäiriöpotilaiden omaisten
kohtaamisesta. Tavoitteena oli tukea sairaanhoitajaopiskelijan osaamista
omaisten kohtaamisessa sekä sairaanhoitajaopiskelijan omaa osaamista, ammatillista kasvua ja kehittymistä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: millainen on hyvä vuorovaikutus AVH-potilaan omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä päivystyksessä omaisten näkökulmasta, millaista tukea AVH-potilaiden
omaiset toivovat päivystyksessä ja miten AVH-potilaiden omaisia voisi ottaa
mukaan hoitoon päivystyksessä? Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto (n=10) kerättiin eri tietokannoista, kuten Kaakkurista,
Finnasta ja Medicistä sekä lumipallomenetelmää käyttäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoverenvuoto, aivoinfarkti ja TIA. Hoitolinjan
valintaan vaikuttavat AVH:n tyyppi, sen laajuus ja hoitoonpääsyaika. Mitä pikemmin AVH saadaan hoidettua, sitä parempi on potilaan ennuste. AVH:n
diagnosointi ja hoidon aloitus tapahtuvat usein päivystyksessä, josta potilas
siirtyy AVH-yksikköön tai muualle jatkohoitoon.
Kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi kolme selkeää luokkaa: kohtaaminen ja
emotionaalinen tuki, tiedollinen tuki sekä omaisten ottaminen mukaan potilaan
hoitoon. Omaiset kokevat tulevansa hyvin kohdatuiksi, mutta he eivät koe saavansa riittävästi tietoa potilaasta. Omaisten ottaminen mukaan potilaan hoitoon puolestaan toteutuu joiltain osin hyvin, mutta esimerkiksi hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistamista toivottiin lisää.
Omaisten saama tuki kaikilla kolmella osa-alueella parantaa heidän kokemustaan potilaan hoidosta ja hoidon luotettavuudesta sekä lisää heidän omaa hyvinvointiaan ja tilanteesta selviytymistä. Nämä tulokset on koottu myös huoneentauluun, joka on itsenäinen ja tiivis koonti kirjallisuuskatsauksen keskeisimmistä tuloksista. Huoneentaulun tehtävänä on auttaa sairaanhoitajaopiskelijoita omaisten kohtaamisessa päivystyksessä
(XAMK) kanssa. Sen tarkoituksena oli laatia kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja
sen perusteella huoneentaulu (hyviä käytäntöjä) sairaanhoitajaopiskelijoille
päivystyspolikliiniseen harjoitteluun aivoverenkiertohäiriöpotilaiden omaisten
kohtaamisesta. Tavoitteena oli tukea sairaanhoitajaopiskelijan osaamista
omaisten kohtaamisessa sekä sairaanhoitajaopiskelijan omaa osaamista, ammatillista kasvua ja kehittymistä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: millainen on hyvä vuorovaikutus AVH-potilaan omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä päivystyksessä omaisten näkökulmasta, millaista tukea AVH-potilaiden
omaiset toivovat päivystyksessä ja miten AVH-potilaiden omaisia voisi ottaa
mukaan hoitoon päivystyksessä? Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto (n=10) kerättiin eri tietokannoista, kuten Kaakkurista,
Finnasta ja Medicistä sekä lumipallomenetelmää käyttäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoverenvuoto, aivoinfarkti ja TIA. Hoitolinjan
valintaan vaikuttavat AVH:n tyyppi, sen laajuus ja hoitoonpääsyaika. Mitä pikemmin AVH saadaan hoidettua, sitä parempi on potilaan ennuste. AVH:n
diagnosointi ja hoidon aloitus tapahtuvat usein päivystyksessä, josta potilas
siirtyy AVH-yksikköön tai muualle jatkohoitoon.
Kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi kolme selkeää luokkaa: kohtaaminen ja
emotionaalinen tuki, tiedollinen tuki sekä omaisten ottaminen mukaan potilaan
hoitoon. Omaiset kokevat tulevansa hyvin kohdatuiksi, mutta he eivät koe saavansa riittävästi tietoa potilaasta. Omaisten ottaminen mukaan potilaan hoitoon puolestaan toteutuu joiltain osin hyvin, mutta esimerkiksi hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistamista toivottiin lisää.
Omaisten saama tuki kaikilla kolmella osa-alueella parantaa heidän kokemustaan potilaan hoidosta ja hoidon luotettavuudesta sekä lisää heidän omaa hyvinvointiaan ja tilanteesta selviytymistä. Nämä tulokset on koottu myös huoneentauluun, joka on itsenäinen ja tiivis koonti kirjallisuuskatsauksen keskeisimmistä tuloksista. Huoneentaulun tehtävänä on auttaa sairaanhoitajaopiskelijoita omaisten kohtaamisessa päivystyksessä