Sekajätteessä olevan muun muovijätteen kuin pakkausmuovin määrä ja laatu
Alen, Heli (2022)
Alen, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074677
Tiivistelmä
Muovi on erittäin käytetty materiaali maailmassa, ja käytön yhä kasvaessa myös muovijätteiden määrä lisääntyy. Muovijätteistä kierrätetään Suomessa tällä hetkellä pääasiassa vain tuottajavastuun alaiset pakkausmuovijätteet. Koska muille muovijätteille kuin pakkausmuoville ei ole olemassa kierrätysjärjestelmää, ne päätyvät yleisimmin sekajätteeseen. Tällä insinöörityöllä haluttiin selvittää, millaista muuta muovijätettä kuin pakkausmuovijätettä pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteeseen päätyy, sillä uudistettu jäteasetus velvoittaa kunnat mahdollisuuksien mukaan järjestämään muun pienikokoisen muovijätteen kuin pakkausjätteen erilliskeräyksen vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöltä. Insinöörityön toimeksiantaja oli Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, joka huolehtii kotitalouksien jätehuollosta pääkaupunkiseudun alueella.
Työ toteutettiin lajittelututkimuksena, jossa sekajätteen seassa olevat muut kovamuovit eli niin sanotut muoviesineet lajiteltiin manuaalisesti muovilaaduittain. Tutkimuksessa lajiteltavat muovit saatiin HSY:n sekajätteen koostumustutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2021. Insinöörityön muovien lajittelu tapahtui Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa syys-lokakuussa 2021.
Insinöörityön tuloksena saatiin tietoa sekajätteeseen päätyvän muun pienikokoisen muovijätteen kuin pakkausmuovin laadusta ja määrästä. Muuta kovamuovia on sekajätteen seassa keskimäärin 1,7 painoprosenttia. Kotitalouksien muoviesineissä yleisimmät muovilaadut olivat tutkimuksen mukaan suuritiheyspolyeteeni (PE-HD), jota oli muoviesineistä 34,5 %, sekä polypropeeni (PP), jonka osuus oli 28,5 %. Tutkimuksessa ilmeni, että kiinteistön huoneistojen määrällä ei ole suurta vaikutusta muoviesineiden määrään eikä laatuun. Vaikka tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteistä, voidaan tulosten ajatella olevan samansuuntaisia muuallakin Suomessa. Tutkimuksen tulosten perusteella kunnat saavat lisätietoa kotitalouksien muun muovijätteen laadusta, ja työn tulokset auttavat mahdollisesti kuntia pohdinnassa, kannattaako jäteasetuksen mukaiseen muun muovijätteen kuin pakkausmuovin erilliskeräykseen ryhtyä.
Työ toteutettiin lajittelututkimuksena, jossa sekajätteen seassa olevat muut kovamuovit eli niin sanotut muoviesineet lajiteltiin manuaalisesti muovilaaduittain. Tutkimuksessa lajiteltavat muovit saatiin HSY:n sekajätteen koostumustutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2021. Insinöörityön muovien lajittelu tapahtui Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa syys-lokakuussa 2021.
Insinöörityön tuloksena saatiin tietoa sekajätteeseen päätyvän muun pienikokoisen muovijätteen kuin pakkausmuovin laadusta ja määrästä. Muuta kovamuovia on sekajätteen seassa keskimäärin 1,7 painoprosenttia. Kotitalouksien muoviesineissä yleisimmät muovilaadut olivat tutkimuksen mukaan suuritiheyspolyeteeni (PE-HD), jota oli muoviesineistä 34,5 %, sekä polypropeeni (PP), jonka osuus oli 28,5 %. Tutkimuksessa ilmeni, että kiinteistön huoneistojen määrällä ei ole suurta vaikutusta muoviesineiden määrään eikä laatuun. Vaikka tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteistä, voidaan tulosten ajatella olevan samansuuntaisia muuallakin Suomessa. Tutkimuksen tulosten perusteella kunnat saavat lisätietoa kotitalouksien muun muovijätteen laadusta, ja työn tulokset auttavat mahdollisesti kuntia pohdinnassa, kannattaako jäteasetuksen mukaiseen muun muovijätteen kuin pakkausmuovin erilliskeräykseen ryhtyä.