Toimintaa tukevien aseiden optiikan suorituskyky : aseenkäytön edellytysten tunnistaminen eri etäisyyksille
Päivinen, Atro (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204034402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204034402
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Helsingin poliisilaitoksen toimintaa tukevien aseiden optisten tähtäimien ampujille mahdollistavaa suorituskykyä tunnistaa aseenkäytön edellytykset. Opinnäytetyö koostuu tehdystä produktista ja siitä laaditusta raportista. Produktiosuudessa on laadittu tietopaketti, jossa käsitellään opinnäytetyötä varten toteutetun käytännön testipäivän välineistöä sekä tuloksia.
Suomessa poliisin aseenkäyttö on suhteellisen harvinaista kansainvälisessä vertailussa. Kun poliisi Suomessa asetta käyttää, saa se säännönmukaisesti suurta mediahuomiota. Pääsääntöisesti kaiken mediapyörityksen jälkeen tilanteessa ampunut poliisi saa niin sanotut puhtaat paperit. 2018 Helsingin Ruskeasuolla tapahtunut välikohtaus, jossa poliisi ampui aseistautunutta henkilöä partiokiväärillä etäisyyden päästä, oli kuitenkin poikkeus tähän sääntöön. Ruskeasuon tapauksessa oikeusistuin oli katsonut, ettei ampuja voinut arvioida tilannetta kaukaa pelkkien näköhavaintojen perusteella.
Poliisilla on toimintaa tukevissa aseissa aseenkäytön helpottamiseksi optisia tähtäimiä, jotka mahdollistavat aseenkäytön tähtäämisen kannalta pidemmältä etäisyydeltä. Varsinkin Ruskeasuolla 2018 tapahtuneen poliisin aseenkäytön jäljiltä on noussut keskustelua, että kuinka hyvin laukauksen ampuva poliisi kykenee tunnistamaan edellytykset aseenkäytölle etäisyyksiltä, joista tähtäimet mahdollistavat tehokkaan ja turvallisen aseenkäytön.
Opinnäytetyön produktiosa LIITE 1 on salassa pidettävä, koska se sisältää tietoa poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä sekä poliisin taktisten välineiden suorituskyvystä. Produktia ei julkaista opinnäytetyön liitteenä, sillä se on tarkoitettu ainoastaan poliisin käyttöön. Produkti on jaettu Helsingin poliisilaitokselle voimankäytön kouluttajien hyödynnettäväksi.
Suomessa poliisin aseenkäyttö on suhteellisen harvinaista kansainvälisessä vertailussa. Kun poliisi Suomessa asetta käyttää, saa se säännönmukaisesti suurta mediahuomiota. Pääsääntöisesti kaiken mediapyörityksen jälkeen tilanteessa ampunut poliisi saa niin sanotut puhtaat paperit. 2018 Helsingin Ruskeasuolla tapahtunut välikohtaus, jossa poliisi ampui aseistautunutta henkilöä partiokiväärillä etäisyyden päästä, oli kuitenkin poikkeus tähän sääntöön. Ruskeasuon tapauksessa oikeusistuin oli katsonut, ettei ampuja voinut arvioida tilannetta kaukaa pelkkien näköhavaintojen perusteella.
Poliisilla on toimintaa tukevissa aseissa aseenkäytön helpottamiseksi optisia tähtäimiä, jotka mahdollistavat aseenkäytön tähtäämisen kannalta pidemmältä etäisyydeltä. Varsinkin Ruskeasuolla 2018 tapahtuneen poliisin aseenkäytön jäljiltä on noussut keskustelua, että kuinka hyvin laukauksen ampuva poliisi kykenee tunnistamaan edellytykset aseenkäytölle etäisyyksiltä, joista tähtäimet mahdollistavat tehokkaan ja turvallisen aseenkäytön.
Opinnäytetyön produktiosa LIITE 1 on salassa pidettävä, koska se sisältää tietoa poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä sekä poliisin taktisten välineiden suorituskyvystä. Produktia ei julkaista opinnäytetyön liitteenä, sillä se on tarkoitettu ainoastaan poliisin käyttöön. Produkti on jaettu Helsingin poliisilaitokselle voimankäytön kouluttajien hyödynnettäväksi.