Open ERP-tietojärjestelmän soveltuvuus yksityisen sektorin tarpeisiin Suomessa
Aho, Jukka (2009)
Aho, Jukka
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002102076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002102076
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, soveltuuko Open ERP -tietojärjestelmä
yksityisen sektorin tarpeisiin Suomessa, sekä tuottaa tietoa tutkimuskohteena
olevan järjestelmän soveltuvuudesta suomalaiseen elinkeinoelämään erityisesti
lainsäädännön, yleisten käytäntöjen ja toiminnallisuuden näkökulmasta. Työssä
pyrittiin löytämään käyttöönottoa hankaloittavia tai estäviä järjestelmän puutteita.
Työn laajuutta rajattiin siten, että pelkästään järjestelmän keskeisiä toiminnallisuuksia
ja tärkeitä valintaan vaikuttavia kriteereitä tarkasteltiin. Nämä pyrittiin
selvittämään erillisellä kyselytutkimuksella. Järjestelmän soveltuvuutta arvioitiin
vertaamalla kyselytutkimuksesta saatua tietoa tutkimuskohteena olevan järjestelmän
toiminnallisuuteen. Toiminnallisuutta arvioitiin sekä koekäyttötilanteilla että
kirjallisuusselvityksellä.
Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Laaditusta raportista käy ilmi, mitkä
osa-alueet ovat ongelmallisia erityisesti suomalaisten yrittäjien näkökulmasta
sekä mihin asioihin tulee yrittäjän varautua harkitessaan tietojärjestelmän käyttämistä
liiketoiminnassaan.
Järjestelmän kehitysaste ja toiminnallisuus vastaavat suurenkin yrityksen tarpeita.
Avoimesta lähdekoodista johtuvan vapaan muokattavuuden vuoksi järjestelmä
sopii hyvin yrityksille, joiden toimintatavat eivät vastaa suuryritysten prosessilähtöisiä
toimintatapoja, tai yrityksille, joiden toimiala vaatii järjestelmältä erityistä
joustavuutta sekä toimialakohtaisia ratkaisuja. Toiminnallisuuden suurimmat
puutteet liittyvät niihin taloushallinnon osa-alueisiin, joita ei ole EU-alueella harmonisoitu.
Näitä ovat mm. reskontran täsmäytys viitenumeropohjaisesti, tiliotetietojen
automaattinen käsittely tai palkanlaskenta. Myös järjestelmän lokalisoinnin
tasosta löydettiin puutteita. Havaitut puutteet eivät ole ylitsepääsemättömiä esteitä
otettaessa järjestelmää käyttöön suomalaisessa yrityksessä, mutta ne aiheuttavat
ylimääräistä työtä käyttöönottoprojektissa, erityisesti palkanlaskennassa.
Järjestelmä soveltuu hyvin pk-yrityksille sekä tapauskohtaisesti myös mikroyrityksille.
Jälkimmäisessä tapauksessa täytyy yrityksellä olla aito tarve järjestelmän
laajalle toiminnallisuudelle, koska avoimen lähdekoodin lisenssimaksuttomuudella
ei voida täysin perustella järjestelmän hankintaa verrattaessa käyttöönottoon
liittyviä kustannuksia suljetun lähdekoodin ratkaisuihin.
yksityisen sektorin tarpeisiin Suomessa, sekä tuottaa tietoa tutkimuskohteena
olevan järjestelmän soveltuvuudesta suomalaiseen elinkeinoelämään erityisesti
lainsäädännön, yleisten käytäntöjen ja toiminnallisuuden näkökulmasta. Työssä
pyrittiin löytämään käyttöönottoa hankaloittavia tai estäviä järjestelmän puutteita.
Työn laajuutta rajattiin siten, että pelkästään järjestelmän keskeisiä toiminnallisuuksia
ja tärkeitä valintaan vaikuttavia kriteereitä tarkasteltiin. Nämä pyrittiin
selvittämään erillisellä kyselytutkimuksella. Järjestelmän soveltuvuutta arvioitiin
vertaamalla kyselytutkimuksesta saatua tietoa tutkimuskohteena olevan järjestelmän
toiminnallisuuteen. Toiminnallisuutta arvioitiin sekä koekäyttötilanteilla että
kirjallisuusselvityksellä.
Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Laaditusta raportista käy ilmi, mitkä
osa-alueet ovat ongelmallisia erityisesti suomalaisten yrittäjien näkökulmasta
sekä mihin asioihin tulee yrittäjän varautua harkitessaan tietojärjestelmän käyttämistä
liiketoiminnassaan.
Järjestelmän kehitysaste ja toiminnallisuus vastaavat suurenkin yrityksen tarpeita.
Avoimesta lähdekoodista johtuvan vapaan muokattavuuden vuoksi järjestelmä
sopii hyvin yrityksille, joiden toimintatavat eivät vastaa suuryritysten prosessilähtöisiä
toimintatapoja, tai yrityksille, joiden toimiala vaatii järjestelmältä erityistä
joustavuutta sekä toimialakohtaisia ratkaisuja. Toiminnallisuuden suurimmat
puutteet liittyvät niihin taloushallinnon osa-alueisiin, joita ei ole EU-alueella harmonisoitu.
Näitä ovat mm. reskontran täsmäytys viitenumeropohjaisesti, tiliotetietojen
automaattinen käsittely tai palkanlaskenta. Myös järjestelmän lokalisoinnin
tasosta löydettiin puutteita. Havaitut puutteet eivät ole ylitsepääsemättömiä esteitä
otettaessa järjestelmää käyttöön suomalaisessa yrityksessä, mutta ne aiheuttavat
ylimääräistä työtä käyttöönottoprojektissa, erityisesti palkanlaskennassa.
Järjestelmä soveltuu hyvin pk-yrityksille sekä tapauskohtaisesti myös mikroyrityksille.
Jälkimmäisessä tapauksessa täytyy yrityksellä olla aito tarve järjestelmän
laajalle toiminnallisuudelle, koska avoimen lähdekoodin lisenssimaksuttomuudella
ei voida täysin perustella järjestelmän hankintaa verrattaessa käyttöönottoon
liittyviä kustannuksia suljetun lähdekoodin ratkaisuihin.