”Jos nyt pääsisi edes hoidon piiriin.”: neuropsykiatristen oireiden tunnistaminen, varhainen tuki ja moniammatillinen yhteistyö alakoulun opettajien näkökulmasta.
Marttila, Päivi; Rajala, Helinä (2022)
Marttila, Päivi
Rajala, Helinä
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203243969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203243969
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan alueen 1–4 luokkien opettajien kokemuksia ja osaamista neuropsykiatrisesti oireilevien lasten tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin opettajien ajatuksia neuropsykiatristen lasten hoito- ja palveluketjusta, moniammatillisesta yhteistyöstä, systemaattisuudesta sekä ennaltaehkäisevistä palveluista ja niiden riittävyydestä. Tutkimuksessa selvitettiin myös opettajien näkemyksiä siitä, millaisesta ennaltaehkäisevästä ja varhaisesta tuesta neuropsykiatrisesti oireilevat oppilaat hyötyvät. Tutkimusprosessissa yhteistyötahonamme oli Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hanke.
Tutkimus oli kartoittava, pääosin määrällinen tutkimus, jota syvennettiin laadullisin menetelmin. Tiedonkeruu suoritettiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kyselylomake lähetettiin koko kohdejoukolle eli kaikille Etelä-Pohjanmaan alueen 1–4 luokkien opettajille. Tutkimuksen kohderyhmänä olevia opettajia vastasi tutkimukseen yhteensä 97. Kyselylomake koostui suljetuista sekä avoimista kysymyksistä. Määrällisten kysymyksien osalta aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskelmaohjelmalla. Kaksi avointa kysymystä analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajat haluavat vahvistusta osaamiselleen ja toivovat lisäkoulutusta erityisesti varhaisen tuen keinoista sekä neuropsykiatrisista oireista. Palveluverkkoa kuvaavat sivut olivat jääneet opettajille melko vieraiksi. Moniammatilliseen yhteistyöhön opettajat kaipaavat avoimuutta, tehokkuutta ja sujuvuutta. Yhteistyötahoilla ei ole opettajien mielestä riittävästi resursseja varhaisen tuen tai ennaltaehkäisevien toimien toteuttamiseen. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluja, apua perheille, konkreettista apua lapsille ja kouluun. Lisäksi opettajat toivovat enemmän pienryhmiä ja ryhmiä, joissa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten erityistarpeet voitaisiin huomioida yksilöllisesti.
Tutkimus oli kartoittava, pääosin määrällinen tutkimus, jota syvennettiin laadullisin menetelmin. Tiedonkeruu suoritettiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kyselylomake lähetettiin koko kohdejoukolle eli kaikille Etelä-Pohjanmaan alueen 1–4 luokkien opettajille. Tutkimuksen kohderyhmänä olevia opettajia vastasi tutkimukseen yhteensä 97. Kyselylomake koostui suljetuista sekä avoimista kysymyksistä. Määrällisten kysymyksien osalta aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskelmaohjelmalla. Kaksi avointa kysymystä analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajat haluavat vahvistusta osaamiselleen ja toivovat lisäkoulutusta erityisesti varhaisen tuen keinoista sekä neuropsykiatrisista oireista. Palveluverkkoa kuvaavat sivut olivat jääneet opettajille melko vieraiksi. Moniammatilliseen yhteistyöhön opettajat kaipaavat avoimuutta, tehokkuutta ja sujuvuutta. Yhteistyötahoilla ei ole opettajien mielestä riittävästi resursseja varhaisen tuen tai ennaltaehkäisevien toimien toteuttamiseen. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluja, apua perheille, konkreettista apua lapsille ja kouluun. Lisäksi opettajat toivovat enemmän pienryhmiä ja ryhmiä, joissa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten erityistarpeet voitaisiin huomioida yksilöllisesti.