Lastaustilojen kehittäminen maitotiloilla

Abstract

Maatalouden rakennemuutos kehittyy tutuksi tulleeseen suuntaan: tilakohtaiset eläinmäärät kasvavat, kun taas tilojen määrä vähenee. Tiloilta poistetaan eläimiä teuraaksi useita kertoja vuodessa. Jokainen eläintenkuljetusauton vierailu tilalla kasvattaa tautipainetta. Lastaustilojen rakentaminen tilalle vähentäisi tätä painetta. Lastaustilanteessa tapahtuva ilmanvaihto tuotantotilojen ja kuljetusauton välillä aiheuttaa tautipaineen, jota pyritään välttämään lastaustilan avulla. Eläintaudit tuottavat tilalle taloudellis-ta tappiota, jonka vaikutukset ovat kauaskantoisia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Snellmanin Lihanjalostus Oy. Työn tavoitteena oli kartoittaa maitotiloilla käytössä olevia lastaustiloja sekä niiden hyötyjä ja haittoja. Samalla kartoitettiin hyvän lastaus-tilan ominaisuuksia ja vaatimuksia. Opinnäytetyössä suunniteltiin kohdetilalle lastausalue ja verrattiin lastausalueen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia eläinten sairauden aiheuttamiin kustannuksiin ja tuotantotappioihin. Samalla selvitettiin, kuinka pian lastaustilan rakentamisesta aiheutuneet kustannukset saadaan katettua, mikäli lastausalueen avulla voidaan ennaltaehkäistä tarttuva eläintauti karjassa. Opinnäytetyössä haastateltiin asiantuntijaeläinlääkäreitä, tilallisia sekä eläintenkuljettajia. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä aikaisempia aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä. Aineiston keräämisessä haasteena oli lastaustilojen vähäisyys maitotiloilla. Tämän vuoksi tutkimusta laajennettiin muihin tuotantosuuntiin, joissa lastaustilat ovat käytössä. Tilalliset tiedostavat tautipaine-riskin yhä useammin, mutta konkreettiset toimet asian eteen puuttuvat. Kerätyn aineiston avulla saatiin käsitys lastausalueeseen investoimisen hyödyistä, haitoista ja kustannuksista. Selvitimme erityyppisten lastaustilavaihtoehtojen eroja ja niiden vaikutuksia lastaamiseen sekä tautipaineen kehitykseen tilalla. Materiaalia voidaan hyödyntää kaikilla lypsykarjatiloilla, joiden lastaustilojen suunnittelu ja kehitys sitä vaatii. Oheismateriaalina opinnäytetyöstä valmistui erilaisia lastaustilavaihtoehtoja käsittelevä esite. Esitteeseen koottiin jo valmiita, myynnissä olevia ja tilallisten itsensä kehittämiä lastaustilavaihtoehtoja. Opin-näytetyön ohessa tehtiin suunnitelmia lastaustilavaihtoehdoiksi, jotka liitettiin esitteeseen. Esite on koottu erityisesti Snellmanin asiakkaita varten. Opinnäytetyön valmistuttua, sitä voidaan hyödyntää tietoisuuden levittämisessä tilallisten keskuudessa ja koulutusmateriaalina tulevissa koulutuksissa. Kerättyä aineistoa voidaan myös käyttää pohjana tauti-vapaan lastausalueen suunnittelussa. Kerätty aineisto toimii toimeksiantajan tukena tulevaisuuden tavoitteessa, missä 80 % Snellmanin yhteistyötilojen nuorista naudoista olisi antibioottivapaita.

The agricultural change is developing into the anticipated direction with an increasing number of animals whilst the number of farms is decreasing. Hence, the animals are put down several times a year, which tends to increase the risk of disease appearances after each visit of the animal transport truck. Using the loading facilities would reduce the infection risk and prevent the unwanted ventilation between the production area and transportation truck, which increases the infection risks. The realized risks of having infected animals bring long-term consequences on financial profits. The focus of this thesis was to study the advantages and possible disadvantages of the use of different loading facilities on dairy farms. The thesis is sponsored by Snellman Lihanjalostus OY. As a result of the study the features and requirements of a well working loading facilities were sorted out. The case study of the thesis was to design a loading facility on a target dairy farm and compare the construction costs on the cost accumulated from infected animals and thereafter production losses. It was also studied whether the loading facilities have effect on preventing an infection on cattle and how fast this gives return on construction investment. Many specialist veterinarians, farmers and animal truck drivers were interviewed for the thesis. In the study of the subject matter related literature and the former theses were used. However, the challenge was the lack of use of loading facilities on dairy farms in general. Therefore, the study was extended to cover other production lines where loading facilities are used. The farmers recognize the increasing infection risk more often, nowadays, but concrete actions to mitigate the risk are lacking. With the collected evidence of investing in loading facilities, the advantages, disadvantages, and costs were able to be listed in this thesis. As there are many kinds of loading possibilities and processes on how to load the cattle, they were compared to infection risk rates on dairy farms. It was discovered that the results can be applied to all kinds of dairy farms that are in the process and in need of developing their loading facilities. As accompanying the thesis a brochure about different kinds of loading facilities was developed. The brochure came out to be a list of commercially available loading facilities as well as the ones developed by farmers themselves. Hence, different designs for loading facilities were listed and were included in the brochure. The brochure is aimed specifically at the customers of Snellman. The thesis can be used as a training material and to increase the awareness among the farmers. The collected material and evidence can be used as base material when designing and developing infection risk free loading facilities in the future. For Snellman, the thesis work supports the future target where 80% of the cattle of their partner dairy farms would be antibiotic free.