Työhyvinvointi yrityksen menestystekijänä: työhyvinvoinnin työntekijäkokemuksen selvittäminen ja kartoitusmenetelmän kehittäminen.
Hirvenlahti, Jaana (2022)
Hirvenlahti, Jaana
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233918
Tiivistelmä
Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen puhuttavat laajasti yhteiskunnassamme. Puhetta on sävyttänyt kahden viimeisen vuoden aikana merkittävästi Covid-19 pandemian aiheuttamat haasteet. Pandemia ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa organisaatioiden henkilöstön työhyvinvoinnin kokemukseen. Moninaiset muutokset maailman taloudessa haastavat organisaatioiden toimintaa ja vaativat henkilöstöltä jatkuvaa kehittymistä. Työhyvinvoinnin merkitys osana organisaation tuloksellisuutta on havaittu ja työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään tärkeänä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää kohteena olleen työyhteisön sen hetkinen koettu työhyvinvoinnin tila ja kehittämistarpeet. Tavoitteena oli myös luoda yrityksen käyttöön soveltuva kartoitusmenetelmä työhyvinvoinnin tilan säännölliseksi kartoittamiseksi. Kehittämistyön yksi näkökulma oli osallistaa yrityksen henkilökuntaa prosessin eri vaiheissa. PRIA-menetelmän avulla henkilökunta (N=10) toi esiin näkemyksiään, joiden mukaan muokattiin yritykselle toteutettu työhyvinvointikysely.
Työhyvinvointikyselyn tulokset (N=33) osoittivat koetun työhyvinvoinnin tilan kohtalaisen hyvälle tasolle. Kehittämiskohteita toki löytyi, joista selkeimpinä nousi työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus, kehityskeskusteluiden sekä henkilöstöjohtamisen toteutuminen. Tulosten tarkasteluvaiheessa hyödynnettiin myös yrityksessä aiemmin tehtyjen kyselyiden tuloksia. Tutkimuksellisen kehittämistehtävän tiedonkeruu yhdistyy menetelmätriangulaatioon.
Kehittämisehdotuksena yrityksen työhyvinvoinnin edistämiseksi suositellaan määrätietoista ja suunnitelmallista työskentelyä yhteistyössä henkilöstön ja johdon kesken. Työhyvinvointityöskentely tulee ottaa osaksi yrityksen strategiaa ja päivittäistä johtamista. Henkilöstön osallistaminen kehitystyöhön sitouttaa ja motivoi heitä mukaan toimintaan. Työkykyjohtamisen keinoin mahdollistettaisiin kokonaisvaltainen henkilöstön ja työhyvinvoinnin johtaminen.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää kohteena olleen työyhteisön sen hetkinen koettu työhyvinvoinnin tila ja kehittämistarpeet. Tavoitteena oli myös luoda yrityksen käyttöön soveltuva kartoitusmenetelmä työhyvinvoinnin tilan säännölliseksi kartoittamiseksi. Kehittämistyön yksi näkökulma oli osallistaa yrityksen henkilökuntaa prosessin eri vaiheissa. PRIA-menetelmän avulla henkilökunta (N=10) toi esiin näkemyksiään, joiden mukaan muokattiin yritykselle toteutettu työhyvinvointikysely.
Työhyvinvointikyselyn tulokset (N=33) osoittivat koetun työhyvinvoinnin tilan kohtalaisen hyvälle tasolle. Kehittämiskohteita toki löytyi, joista selkeimpinä nousi työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus, kehityskeskusteluiden sekä henkilöstöjohtamisen toteutuminen. Tulosten tarkasteluvaiheessa hyödynnettiin myös yrityksessä aiemmin tehtyjen kyselyiden tuloksia. Tutkimuksellisen kehittämistehtävän tiedonkeruu yhdistyy menetelmätriangulaatioon.
Kehittämisehdotuksena yrityksen työhyvinvoinnin edistämiseksi suositellaan määrätietoista ja suunnitelmallista työskentelyä yhteistyössä henkilöstön ja johdon kesken. Työhyvinvointityöskentely tulee ottaa osaksi yrityksen strategiaa ja päivittäistä johtamista. Henkilöstön osallistaminen kehitystyöhön sitouttaa ja motivoi heitä mukaan toimintaan. Työkykyjohtamisen keinoin mahdollistettaisiin kokonaisvaltainen henkilöstön ja työhyvinvoinnin johtaminen.