Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa Suomessa - Ohjeistuksen ja raportoinnin kehittäminen
Lindfors, Ossi (2022)
Lindfors, Ossi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203153525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203153525
Tiivistelmä
Vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) riskiarviointi tehdään Suomessa tietunnelien suunnittelun yhteydessä. VAK-riskilaskennalla varmistetaan tunnelin soveltuvuus vaarallisten aineiden kuljetuksille, tarkistetaan suunniteltujen turvalaitteiden riittävyys sekä varmistetaan tunnelin VAK-luokitus. VAK-riskiarviointi tehdään joko asiantuntija-arviona tai VAK-riskilaskentana. VAK-riskilaskennan vaatimukset tulevat tunnelidirektiivistä ja se vaaditaan kaikista pidemmistä tai liikenteellisesti merkittävistä kohteista. VAK-riskilaskennalla lasketaan vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat kuolonuhriodottamat. Vaarallisten aineiden kuljetusten riskilaskennassa ei oteta huomioon liikenneturvallisuutta tai muita tekijöitä. Laskennan tulokset kertovat siis ainoastaan vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvista riskeistä.
VAK-riskilaskentaa tehdään laskentaohjelmalla, jonka käyttöä on ohjeistettu sekä ohjelman yleisohjeella että kansallisella laskentaohjeella (Liikenneviraston ohjeita 44/2017). Tässä työssä tutkittiin kansallisen ohjeistuksen päivitys- ja täydennystarpeita. Tutkimus toteutettiin tausta-aineistojen tutkimisella sekä laajalla asiantuntijatyöpajalla. Työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita, jotka ovat olleet jotenkin mukana vaarallisten aineiden kuljetusten tunneliturvallisuuden arvioinnissa. Työpajassa kerättiin kommentit ja näkemykset useaan tutkimuskysymykseen ja käytiin laajaa keskustelua kehitystarpeista.
Työn lopputulokseksi kerättiin havaitut päivitys- ja täydennystarpeet. Päivitys- ja täydennystarpeiden taustat avattiin tarkemmin ja niille tehtiin myös korjausehdotukset. Selkeimmiksi päivitystä vaativiksi kohteiksi arvioitiin raskaan liikenteen onnettomuusasteen päivitys ja laajentaminen eri väylätyypeille, vaarallisten aineiden kuljetusten korjauskertoimen käyttämisen ohjeistaminen sekä varareittien laskennan ja käytön tarkempi ohjeistaminen.
Päivitystarpeiden selvittämisen lisäksi työssä selvitettiin tehtyjen VAK-riskilaskentojen keskinäistä vertailtavuutta ja toistettavuutta. Vertailtavuus havaittiin heikoksi, sillä laskentatavat ja käytetyt lähtötiedot vaihtelivat merkittävästi. Vertailtavuuden parantamiseksi työssä toteutettiin laskentojen avuksi raportointityökalu, joka on tämän selvityksen liitteenä. Raportointityökalulla varmistetaan laskentojen toistettavuus, vähennetään käyttäjälähtöisiä virheitä sekä mahdollistetaan tulosten parempi vertailtavuus.
VAK-riskilaskentaa tehdään laskentaohjelmalla, jonka käyttöä on ohjeistettu sekä ohjelman yleisohjeella että kansallisella laskentaohjeella (Liikenneviraston ohjeita 44/2017). Tässä työssä tutkittiin kansallisen ohjeistuksen päivitys- ja täydennystarpeita. Tutkimus toteutettiin tausta-aineistojen tutkimisella sekä laajalla asiantuntijatyöpajalla. Työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita, jotka ovat olleet jotenkin mukana vaarallisten aineiden kuljetusten tunneliturvallisuuden arvioinnissa. Työpajassa kerättiin kommentit ja näkemykset useaan tutkimuskysymykseen ja käytiin laajaa keskustelua kehitystarpeista.
Työn lopputulokseksi kerättiin havaitut päivitys- ja täydennystarpeet. Päivitys- ja täydennystarpeiden taustat avattiin tarkemmin ja niille tehtiin myös korjausehdotukset. Selkeimmiksi päivitystä vaativiksi kohteiksi arvioitiin raskaan liikenteen onnettomuusasteen päivitys ja laajentaminen eri väylätyypeille, vaarallisten aineiden kuljetusten korjauskertoimen käyttämisen ohjeistaminen sekä varareittien laskennan ja käytön tarkempi ohjeistaminen.
Päivitystarpeiden selvittämisen lisäksi työssä selvitettiin tehtyjen VAK-riskilaskentojen keskinäistä vertailtavuutta ja toistettavuutta. Vertailtavuus havaittiin heikoksi, sillä laskentatavat ja käytetyt lähtötiedot vaihtelivat merkittävästi. Vertailtavuuden parantamiseksi työssä toteutettiin laskentojen avuksi raportointityökalu, joka on tämän selvityksen liitteenä. Raportointityökalulla varmistetaan laskentojen toistettavuus, vähennetään käyttäjälähtöisiä virheitä sekä mahdollistetaan tulosten parempi vertailtavuus.