Hälytysajokoulutuksen merkitys ensihoidossa : Kyselytutkimus työssään hälytysajoa suorittaville Pirkanmaan ensihoitopalvelun työntekijöille
Hynninen, Inka; Kilponen, Jenni (2014)
Hynninen, Inka
Kilponen, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096857
Tiivistelmä
Hälytysajoneuvon kuljettaminen on osa ensihoitajien arkea. Osaan työtehtävistä liittyy hälytysajon ajaminen, minkä on todettu olevan vaativa ajotehtävä. Siitä huolimatta ensihoitotyöhön valmistuvilta ei vaadita perehtyneisyyttä ambulanssin kuljettamiseen. Hälytysajokoulutus on satunnaista, eikä ensihoitajia kouluttavissa oppilaitoksissa ole yhtenäistä hälytysajoon valmentavaa koulutusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, antaako ensihoidon ammatillinen koulutus riittävät valmiudet suoriutua turvallisesti ja ammattitaitoisesti hälytysajosta työelämässä. Osana opinnäytetyötä toteutettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus. Sähköinen kyselylomake lähetettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun työntekijöille, jotka työssään suorittavat kiireellisiä ensihoitopalvelun tehtäviä ja työtehtäviin liittyen kuljettavat ambulanssia hälytysajona. Tavoitteena oli löytää tarvittaessa kehitysideoita ensihoitajille suunnatun hälytysajokoulutuksen riittävyyden ja laadun parantamiseksi haastateltavilta saadun tutkimustiedon avulla.
Kyselytutkimukseen osallistui 137 ensihoitopalvelun työntekijää neljästäsadasta työntekijästä. Kyselytutkimuksen tuloksista käy ilmi, että noin kolmasosa vastaajista ei ollut saanut lainkaan hälytysajokoulutusta ammatillisen koulutuksensa aikana. 57,0 % hälytysajokoulutusta saaneista oli sitä mieltä, ettei hälytysajokoulutus ollut riittävää. 76,3 % hälytysajokoulutusta saaneista oli kuitenkin tyytyväisiä saamansa koulutuksen laatuun. Kaikista vastaajista 30,7 % oli ambulanssia ajaessaan joutunut osalliseksi liikenneonnettomuuteen. Liikenneonnettomuuksiksi laskettiin myös pienet peltivauriot. Kolmasosa liikenneonnettomuuksista oli tapahtunut hälytysajon aikana. 67,9 % kaikista vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta hälytysajosta ammattitaitonsa kehittämiseksi.
Tutkimustulosten perusteella liikenneonnettomuuksia ambulansseilla tapahtuu melko paljon. Ensihoitajien hälytysajokoulutus on enimmäkseen puutteellista. Hälytysajokoulutusta olisi syytä järjestää systemaattisesti jo ammatillisen koulutuksen aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, antaako ensihoidon ammatillinen koulutus riittävät valmiudet suoriutua turvallisesti ja ammattitaitoisesti hälytysajosta työelämässä. Osana opinnäytetyötä toteutettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus. Sähköinen kyselylomake lähetettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun työntekijöille, jotka työssään suorittavat kiireellisiä ensihoitopalvelun tehtäviä ja työtehtäviin liittyen kuljettavat ambulanssia hälytysajona. Tavoitteena oli löytää tarvittaessa kehitysideoita ensihoitajille suunnatun hälytysajokoulutuksen riittävyyden ja laadun parantamiseksi haastateltavilta saadun tutkimustiedon avulla.
Kyselytutkimukseen osallistui 137 ensihoitopalvelun työntekijää neljästäsadasta työntekijästä. Kyselytutkimuksen tuloksista käy ilmi, että noin kolmasosa vastaajista ei ollut saanut lainkaan hälytysajokoulutusta ammatillisen koulutuksensa aikana. 57,0 % hälytysajokoulutusta saaneista oli sitä mieltä, ettei hälytysajokoulutus ollut riittävää. 76,3 % hälytysajokoulutusta saaneista oli kuitenkin tyytyväisiä saamansa koulutuksen laatuun. Kaikista vastaajista 30,7 % oli ambulanssia ajaessaan joutunut osalliseksi liikenneonnettomuuteen. Liikenneonnettomuuksiksi laskettiin myös pienet peltivauriot. Kolmasosa liikenneonnettomuuksista oli tapahtunut hälytysajon aikana. 67,9 % kaikista vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta hälytysajosta ammattitaitonsa kehittämiseksi.
Tutkimustulosten perusteella liikenneonnettomuuksia ambulansseilla tapahtuu melko paljon. Ensihoitajien hälytysajokoulutus on enimmäkseen puutteellista. Hälytysajokoulutusta olisi syytä järjestää systemaattisesti jo ammatillisen koulutuksen aikana.