HAMSTRING-LIHASTEN EMG-AKTIIVISUUS LONKAN EKSTENSIO-SUUNNAN ERI HARJOITTEISSA
Suortti, Timo; Jaatinen, Joonas (2014)
Suortti, Timo
Jaatinen, Joonas
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066030
Tiivistelmä
Akuutit takareiden venähdysvammat ovat arkipäivää eri urheilulajeissa. Nämä vammat ovat yleensä vakavia, aiheuttavat pitkiä kuntoutumisaikoja ja alttiutta uudelleenvammautumiselle. Vaikka takareisivamma on yleisin yksittäinen vamma useissa suosituissa urheilulajeissa, kuten ammattilaisjalkapallossa, jossa nopea kentälle paluu ja sekundaarivammojen ehkäisy ovat tärkeitä, ovat vammojen syistä ja ennaltaehkäisystä tehdyt tutkimukset kuitenkin rajallisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokeellisesti EMG-laitteen avulla, mitkä harjoitteet aktivoivat parhaiten lonkan ekstensio-suuntaan osallistuvia lihaksia ja erityisesti hamstring-lihaksia. Tutkimus suoritettin keväällä 2014 tammi- ja maaliskuun aikana.
Tässä tutkimuksessa mittausten luotettavuus huomioitiin suorittamalla mittaukset jo ennestään maailmanlaajuisesti paljon käytetyllä pinta-EMG-mittarilla. Elektrodit aseteltiin biceps femoris-, semitendinosus- ja gluteus maximus -lihaksiin. Koehenkilöiltä (N=10) mitattiin maksimaalinen tahdonalainen isometrinen voimantuotto ennen varsinaisia harjoitusliikkeitä. Tutkimuksen harjoitusliikkeisiin kuului penkille nousu sekä ennestään tehokkaaksi todistettu Nordic hamstring -liike. Uusina liikkeinä olivat Red-Cordilla suoritetut polven koukistukset sekä hamstring slider -liike.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Red-Cordilla saatiin korkeimmat aktiivisuus tasot hamstring-lihaksiin. Toisena tulivat Nordic hamstring ja hamstring slider -liikkeet suurin piirtein samoin tuloksin. Erot hamstring-lihasten aktiivisuustasojen välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä p:n ollessa>0,1. Gluteus maximus -lihas aktivoitui parhaiten penkille nousussa, jossa hamstring-aktiivisuudet olivat melko pienet.
Tässä tutkimuksessa mittausten luotettavuus huomioitiin suorittamalla mittaukset jo ennestään maailmanlaajuisesti paljon käytetyllä pinta-EMG-mittarilla. Elektrodit aseteltiin biceps femoris-, semitendinosus- ja gluteus maximus -lihaksiin. Koehenkilöiltä (N=10) mitattiin maksimaalinen tahdonalainen isometrinen voimantuotto ennen varsinaisia harjoitusliikkeitä. Tutkimuksen harjoitusliikkeisiin kuului penkille nousu sekä ennestään tehokkaaksi todistettu Nordic hamstring -liike. Uusina liikkeinä olivat Red-Cordilla suoritetut polven koukistukset sekä hamstring slider -liike.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Red-Cordilla saatiin korkeimmat aktiivisuus tasot hamstring-lihaksiin. Toisena tulivat Nordic hamstring ja hamstring slider -liikkeet suurin piirtein samoin tuloksin. Erot hamstring-lihasten aktiivisuustasojen välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä p:n ollessa>0,1. Gluteus maximus -lihas aktivoitui parhaiten penkille nousussa, jossa hamstring-aktiivisuudet olivat melko pienet.