Metsänhoitoyhdistysten työhyvinvoinnin hyvät käytännöt
Eskolin, Tatjana (2014)
Eskolin, Tatjana
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055831
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää jo olemassa olevat työhyvinvoinnin hyvät käytännöt ja se, miten ne on saavutettu. Valtiovallan taholta on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite työurien pidentämisestä. Metsänhoitoyhdistyskenttä on lisäksi murroksessa erityisesti vuonna 2015 voimaan tulevan metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain (1090/2013) johdosta, jolloin veroluonteinen metsänhoitomaksu poistuu.
Tutkimuksen primääriaineisto on kerätty loppuvuodesta 2013 puolistrukturoidun teemahaastattelun metodilla. Sekundääriaineistona oli Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen alueen metsänhoitoyhdistyksiltä vuosina 2010 ja 2013 keräämät työtyytyväisyyttä koskevat tulokset. Haastateltavia oli sekä toiminnanjohtajia että toimihenkilöitä kaikkiaan yhdeksän henkilöä neljästä eri metsänhoitoyhdistyksestä.Työn tilaajina olivat Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Meto ry ja työ liittyy liiton hallinnoimaan hankkeeseen: Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos.
Tutkimuksen mukaan kaikissa yhdistyksissä oli hallinnon tuki toteuttaa työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Työmenetelmiä, -välineitä ja toimitiloja oli kehitetty tavoitteellisesti sekä henkilöstön koulutuksesta ja osaamisesta oli huolehdittu. Kaikissa yhdistyksissä oli toimiva työterveyshuolto ja työpaikan ilmapiiriä pidettiin hyvänä.
Tutkimuksen laadullisen otteen takia tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko liiton toimialuetta. Tulosten perusteella voidaan kiinnittää huomiota työhyvinvointiin niissä yhdistyksissä, joissa on kehittämisen varaa ja sitä kautta lisätä organisaation tuottavuutta. Tutkimuksen myötä voidaan tulevaisuudessa kehittää mittareita ja välineistöä, joita voidaan käyttää metsänhoitoyhdistysten työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tutkimuksen primääriaineisto on kerätty loppuvuodesta 2013 puolistrukturoidun teemahaastattelun metodilla. Sekundääriaineistona oli Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen alueen metsänhoitoyhdistyksiltä vuosina 2010 ja 2013 keräämät työtyytyväisyyttä koskevat tulokset. Haastateltavia oli sekä toiminnanjohtajia että toimihenkilöitä kaikkiaan yhdeksän henkilöä neljästä eri metsänhoitoyhdistyksestä.Työn tilaajina olivat Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Meto ry ja työ liittyy liiton hallinnoimaan hankkeeseen: Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos.
Tutkimuksen mukaan kaikissa yhdistyksissä oli hallinnon tuki toteuttaa työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Työmenetelmiä, -välineitä ja toimitiloja oli kehitetty tavoitteellisesti sekä henkilöstön koulutuksesta ja osaamisesta oli huolehdittu. Kaikissa yhdistyksissä oli toimiva työterveyshuolto ja työpaikan ilmapiiriä pidettiin hyvänä.
Tutkimuksen laadullisen otteen takia tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko liiton toimialuetta. Tulosten perusteella voidaan kiinnittää huomiota työhyvinvointiin niissä yhdistyksissä, joissa on kehittämisen varaa ja sitä kautta lisätä organisaation tuottavuutta. Tutkimuksen myötä voidaan tulevaisuudessa kehittää mittareita ja välineistöä, joita voidaan käyttää metsänhoitoyhdistysten työhyvinvoinnin lisäämiseksi.