"Yhdessä matkalla elämässä eteenpäin" : Palveluiden käyttäjien kokemuksia kuntoutumisesta sekä näyttelyn toteuttamisesta työväenmuseo Werstaalle
Nurmi, Paula; Sainio, Jenni (2014)
Nurmi, Paula
Sainio, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295336
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Sopimusvuoren nuorten päivätoimintakeskuksen palveluiden käyttäjien kokemuksia näyttelyn rakentamisesta työväenmuseo Werstaalle. Tehtävinämme oli selvittää, minkälaisia merkityksiä päivätoimintakeskuksen palveluiden käyttäjät antoivat mielenterveyskuntoutuja –käsitteelle ja omalle kuntoutusyksikölleen, millaisia kokemuksia palveluiden käyttäjillä oli yhteistyöstä museon ja museolehtorin kanssa, minkälainen merkitys näyttelytyöllä oli palveluiden käyttäjien kuntoutumisen kannalta ja millaisia ajatuksia ja tunteita näyttelyn rakentaminen on palveluiden käyttäjissä herättänyt. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa mielenterveyspalveluiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyöstä. Keräsimme aineiston teemahaastatteluin ja analysoimme sen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen.
Palveluiden käyttäjät kokivat pääosin käsitteen kuntoutuja melko leimaavana ja halusivat mieluummin tulla määritellyiksi muiden ominaisuuksiensa kautta. Palveluiden käyttäjät näkivät kuntoutumisen vaiheena elämässään. Päivätoimintakeskuksen merkitys palveluiden käyttäjien elämässä ja kuntoutumisessa nähtiin suurena. Opinnäytetyömme mukaan museon ja päivätoimintakeskuksen yhteistyö tuki monella tavalla palveluiden käyttäjien kuntoutumisprosessia. Näyttelytyö antoi palveluiden käyttäjille mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti, ilmaista itseään ja kehittää sosiaalisia taitojaan ryhmätyöskentelyn avulla. Kokonaisuutena näyttelyn rakentaminen oli palveluiden käyttäjille voimauttava kokemus. Museo koettiin hyvänä yhteistyökumppanina, ja palveluiden käyttäjät toivoivat, että vastaavaa toimintaa hyödynnettäisiin muuallakin.
Opinnäytetyömme koski vain yhtä projektia, mutta sen perusteella voidaan ajatella, että mielenterveyskuntoutuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyö voi palvella palveluiden käyttäjiä ja yhteiskuntaa monella tavalla. Itse toiminta tukee palveluiden käyttäjien kuntoutumista ja yhteistyö kulttuurilaitoksen kanssa voi auttaa palveluiden käyttäjiä saamaan äänensä kuuluviin. Yhteistyön kautta saatu näkyvyys voi osaltaan vähentää mielenterveyspalveluiden käyttäjiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista saada tutkimustietoa muiden kulttuuritahojen ja mielenterveyspalveluiden yhteistyöstä, museopedagogisen näkökulman hyödyntämisestä sekä palveluiden käyttäjien kuntoutumissanastoon liittämistä merkityksistä.
Palveluiden käyttäjät kokivat pääosin käsitteen kuntoutuja melko leimaavana ja halusivat mieluummin tulla määritellyiksi muiden ominaisuuksiensa kautta. Palveluiden käyttäjät näkivät kuntoutumisen vaiheena elämässään. Päivätoimintakeskuksen merkitys palveluiden käyttäjien elämässä ja kuntoutumisessa nähtiin suurena. Opinnäytetyömme mukaan museon ja päivätoimintakeskuksen yhteistyö tuki monella tavalla palveluiden käyttäjien kuntoutumisprosessia. Näyttelytyö antoi palveluiden käyttäjille mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti, ilmaista itseään ja kehittää sosiaalisia taitojaan ryhmätyöskentelyn avulla. Kokonaisuutena näyttelyn rakentaminen oli palveluiden käyttäjille voimauttava kokemus. Museo koettiin hyvänä yhteistyökumppanina, ja palveluiden käyttäjät toivoivat, että vastaavaa toimintaa hyödynnettäisiin muuallakin.
Opinnäytetyömme koski vain yhtä projektia, mutta sen perusteella voidaan ajatella, että mielenterveyskuntoutuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyö voi palvella palveluiden käyttäjiä ja yhteiskuntaa monella tavalla. Itse toiminta tukee palveluiden käyttäjien kuntoutumista ja yhteistyö kulttuurilaitoksen kanssa voi auttaa palveluiden käyttäjiä saamaan äänensä kuuluviin. Yhteistyön kautta saatu näkyvyys voi osaltaan vähentää mielenterveyspalveluiden käyttäjiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista saada tutkimustietoa muiden kulttuuritahojen ja mielenterveyspalveluiden yhteistyöstä, museopedagogisen näkökulman hyödyntämisestä sekä palveluiden käyttäjien kuntoutumissanastoon liittämistä merkityksistä.