Isien synnytyksen aikainen tukeminen : kyselytutkimus synnytyksessä mukana olleille isille

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla synnytyksen aikaista tukea isien näkökulmasta valmiin kyselyaineiston pohjalta. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa synnytyksen aikaisen hoitotyön kehittämiseksi ja kätilöiden koulutuksen tueksi. Opinnäytetyömme toteutettiin osana Hyvä Syntymä-hanketta. Opinnäytetyömme tarkennetut tutkimuskysymykset olivat: Miten synnytykseen liittyvä jatkuva tuki toteutuu isien kokemana kätilöille suunnatun koulutusintervention jälkeen? Miten isän ja vastasyn-tyneen varhaiskontaktia tuetaan synnytyssalissa kätilöille suunnatun koulutus intervention jälkeen? Millainen yhteys taustatekijöillä on isien kokemuksiin saamastaan tuesta synnytyksen aikana käti-löille suunnatun koulutusintervention jälkeen? Kyselylomakkeita oli lähetetty 1500 isälle, joista 600 tutkimussairaaloihin (OYS 300 ja HUS Hyvin-kään sairaala 300) ja 900 verrokkisairaaloihin (KYS ja TAYS molemmista 300 isää, Kanta-Hämeen aluesairaala 180 ja Salon aluesairaala 120 isää). Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki isät, jotka olivat olleet synnytyksessä mukana kyselyjen ajankohtana eli tammi - helmikuussa 2013. Elektiivi-siin sektioihin osallistuneet isät jätettiin tämän kyselyn ulkopuolelle. Isille suunnattuja kyselylomak-keita palautui täytettyinä 421. Vastusprosentti oli 28. Tutkimussairaaloista vastauslomakkeita palau-tui yhteensä 108. Vastausprosentti 18. Verrokkisairaaloista lomakkeita palautui 313. Vastauspro-sentti oli 34,8. Katoon vaikutti se, että kysely oli analysoinnin aikana kesken. Isille osoitetun kyselyn tulokset analysoitiin SPSS- ohjelmaan. Tulosten kuvaamisessa käytettiin frekvenssejä, prosentteja sekä tunnuslukuja. Taustatekijöiden yhteyttä tarkasteltiin ristiintaulukoi-malla ja Khiin neliötestillä. Synnytyksen aikaisen tuen muodoista muodostettiin neljä summamuuttu-jaa. Emotionaalinen tuki, konkreettinen tuki, ohjauksellinen ja tiedollinen tuki sekä varhaisen vuoro-vaikutuksen tuki. Synnytyskokemusta, koulutusta, siviilisäätyä ja työtilannetta verrattiin kuhunkin tutkimuskysymykseen ristiintaulukoimalla ja niitä testattiin käyttämällä Khiin neliötestiä. Opinnäytetyössämme määrittelemme synnytyksen aikaisen tuen ja sen eri muodot isien näkökul-masta. Synnytyksen aikaisella tuella käsitetään tukea yleensä synnyttäjälle. Tuki on aiemmin ollut yleensä äitisuuntautunutta ja isät ohittavaa. Saamamme tulokset kuvastavat isien emotionaalisen tuen olleen osittain puutteellista synnytyksen aikana. Emotionaalista tukea mittaavissa kysymyksissä 49,4 % isistä oli epätietoisia oliko heitä rohkaistu ilmaisemaan tunteitaan. 34,3 % vastanneista oli osittain eri mieltä ja 30,9 % ei osannut sanoa, oliko heidän henkiseen hyvinvointiinsa kiinnitetty huomiota. Konkreettista tukea isät kokivat saaneensa paremmin. Isistä 55,5 % oli täysin samaa mieltä ja 22,9 % osittain samaa mieltä siitä, että heitä rohkaistiin ottamaan osaa vauvan mittaamiseen ja punnitsemiseen Suurin osa isistä (78,3 %) ei tuntenut ulkopuolisuutta synnytyksen aikana.

Our thesis intention was to describe the support during labor from the fathers point of view based on surveys. Our aim was to produce evidence-based information to develop child-birth nursing and support midwives in training. Our thesis is carried out as part of Hyvä Syntymä -project. Our thesis strict questions were: How does the support during child-birth was provided from the father experience after the midwives intervention training? How fathers and newborns early contact was supported in delivery room after the midwives intervention training? What kind of connection do background factors have on fathers experience support during labor after the midwives intervention training? Surveys was send to 1500 father, which 600 to research hospital (OYS 300 and HUS Hyvinkää Hospital 300) and 900 to standard hospitals (KYS and TAYS both 300 fathers and KHKS hospital 180 and Salo area hospital 120 father). All fathers that were present during the labor in time of re-searching in January-February 2014 were all involved. Fathers that were present in the planned C-section are not in this survey. Total 421 filled surveys were returned. Answer percent was 28. Total 108 answer sheets were returned from research hospitals. Answer percent was 18. Total 313 answer sheets was returned from standard hospital. Answer percent was 34,8. Survey was going on during analysis which was manifested as a low answer percent. The survey was analyzed with SPSS-program. To describe the results we used frequencies, per-cent’s and passwords. Background factors were examined with cross tabling and Chi -square test. We made four variables from the forms of support during labor. Emotional support, concretion support, directional support, intellectual support and early interactional support. Labor experience, education, marital status and work situation was compered to each of the research questions with cross-tabling and was tested using the Chi-square test. In our thesis we define support during labor and its different forms from the father’s point of view. Support during labor concepts mostly to the one giving birth. Support has previously been mother oriented ignoring father. Our scores image fathers emotional support being partly imperfection during labor. Questions measuring emotional support 49,4% of fathers was unaware if they were encourage to express their feelings. 34,3% of replied had partly difference of opinion and 30,9 % didn't know if their emotional well-being had noticed. Fathers felt they had concreted support better. 55,5 % of fathers agreed totally and 22,9 % agreed partly about if they were encourage to be involved of measuring and weighing the baby. Most of fathers (78,3 %) did not feel like outsiders during the labor.