Empatia sosiaalialalla : empaattisen itsen löytämisen harjoitus ammatillisen empatian kehittämiseksi
Lattu, Satu-Johanna; Moisio, Heikki (2022)
Lattu, Satu-Johanna
Moisio, Heikki
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203093266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203093266
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin empatiaa ja sen haasteita sosiaalialalla sosiaalipedagogisen viitekehyksen kautta. Taustateoriana toimi reflektiivinen empatia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarjota sosiaalialan työntekijöille mahdollisuus ammatillisen empatian reflektointiin hyödyntäen tietoiseen läsnäoloon perustuvaa empaattisen itsen löytämisen harjoitusta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka empaattisen itsen löytämisen harjoitus soveltuu sosiaalialalle, sekä kehittää harjoituskokonaisuutta sosiaalialaa paremmin palvelevaksi tuomalla teoriatietoutta harjoituksen tueksi. Lisäksi tavoitteena oli tehdä näkyväksi reflektiivisen empatian merkitystä sosiaalialalla ja laajemmin yhteiskunnassa.
Tutkimusotteeltaan työ oli etnografisia piirteitä omaava laadullinen kehittämistutkimus. Prosessin aikana järjestettiin kolmelle pirkanmaalaiselle sosiaalialan työyhteisölle työpajat empatiasta. Työpajat rakentuivat empaattisen itsen löytämisen harjoituksen ympärille ja harjoitus toimi paitsi kehittämiskohteena ja reflektiovälineenä ammattilaisille myös aineistonkeruun tukena. Tutkimusaineisto kerättiin työpajojen päätteeksi etnografisilla ryhmähaastatteluilla. Tallenteet analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen.
Aineistosta saatujen tulosten perusteella empaattisen itsen löytämisen harjoituskokonaisuus koettiin toimivaksi ja antoisaksi työvälineeksi sosiaalialalle. Harjoituksen koettiin nostavan esiin empatian haasteita niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla sekä tukevan laajempaa ymmärrystä empatiasta ja sen haasteista. Vaikka harjoitus ei pysty ratkaisemaan kaikkia empatian haasteita, se herättelee reflektiivistä empatiaa ja nostaa esiin empatian rakenteelliset haasteet ja sen yhteiskunnallisen, poliittisen sekä kulttuurisen ulottuvuuden.
Johtopäätöksinä todettiin, että empatiasta ja sen kehittämisestä tarvitaan enemmän tietoa sosiaalialalle. Nykyinen markkinatalouteen nojaava yhteiskuntamme korostaa monia empatiaa syöviä tekijöitä, kuten kilpailua, individualismia ja hierarkkisuutta. Empatian haasteiden taustalla vaikuttavat laajemmat yhteiskunnalliset arvot ja asenteet, joten vastuuta empatian haasteista ei voida sysätä pelkästään yksittäisille työntekijöille. Kuitenkin jo yhteiskunnallisen aseman ja sosiaalityön luonteen vuoksi sosiaalialan ammattilaisilla on velvollisuus kiinnittää huomiota empatian kehittämiseen ja työstämiseen.
Tutkimusotteeltaan työ oli etnografisia piirteitä omaava laadullinen kehittämistutkimus. Prosessin aikana järjestettiin kolmelle pirkanmaalaiselle sosiaalialan työyhteisölle työpajat empatiasta. Työpajat rakentuivat empaattisen itsen löytämisen harjoituksen ympärille ja harjoitus toimi paitsi kehittämiskohteena ja reflektiovälineenä ammattilaisille myös aineistonkeruun tukena. Tutkimusaineisto kerättiin työpajojen päätteeksi etnografisilla ryhmähaastatteluilla. Tallenteet analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen.
Aineistosta saatujen tulosten perusteella empaattisen itsen löytämisen harjoituskokonaisuus koettiin toimivaksi ja antoisaksi työvälineeksi sosiaalialalle. Harjoituksen koettiin nostavan esiin empatian haasteita niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla sekä tukevan laajempaa ymmärrystä empatiasta ja sen haasteista. Vaikka harjoitus ei pysty ratkaisemaan kaikkia empatian haasteita, se herättelee reflektiivistä empatiaa ja nostaa esiin empatian rakenteelliset haasteet ja sen yhteiskunnallisen, poliittisen sekä kulttuurisen ulottuvuuden.
Johtopäätöksinä todettiin, että empatiasta ja sen kehittämisestä tarvitaan enemmän tietoa sosiaalialalle. Nykyinen markkinatalouteen nojaava yhteiskuntamme korostaa monia empatiaa syöviä tekijöitä, kuten kilpailua, individualismia ja hierarkkisuutta. Empatian haasteiden taustalla vaikuttavat laajemmat yhteiskunnalliset arvot ja asenteet, joten vastuuta empatian haasteista ei voida sysätä pelkästään yksittäisille työntekijöille. Kuitenkin jo yhteiskunnallisen aseman ja sosiaalityön luonteen vuoksi sosiaalialan ammattilaisilla on velvollisuus kiinnittää huomiota empatian kehittämiseen ja työstämiseen.