Lobbaavatko kirjastot kuntatasolla?

Abstract

Opinnäytetyössäni haluan nostaa esiin erään mielestäni hyvin ajankohtaisen, usein väärinymmärretyn ja nykytilanteessa todella tarpeellisen asian – lobbaamisen. Lobbaamisesta on hyvin vähän suomenkielistä kirjallisuutta, ja silloinkin tutkimukset keskittyvät enemmän Suomen hallitukseen ja Euroopan Unioniin. Tässä opinnäytetyössä halusin perehtyä lobbaamiseen tavallisen kirjaston arjen näkökulmasta, sen tarjoamiin mahdollisuuksiin positiiviseen vaikuttamiseen päätöksentekoon kuntatasolla. Rajasin aiheen koskemaan keskisuuria ja suuria kuntia, ja vain kuntatasolla tapahtuvaa lobbaamista.

Tutkimusongelmaksi nousi seuraavat kysymykset: Mitä lobbaaminen on? Miten sitä voi ammattimaisesti harjoittaa? Tiedostavatko kirjastot sen tärkeyden? Miten kirjastot saavat äänensä kuuluviin kunnan päätöksentekoelimissä?

Olen tässä opinnäytetyössä pyrkinyt vastaamaan näihin kysymyksiin. Olen perehtynyt olemassa oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuslähetteisiin sekä suorittanut lopuksi myös oman tutkimuksen kyselyn avulla. Aluksi keskityn avaamaan lobbaamisen käsitteet, tämän jälkeen perehdytän lukijaa eräisiin hyväksi osoitettuihin toimintatapoihin ja käytäntöihin ja lopuksi esitän kyselyn tulokset, joiden pohjalta pyrin tekemään johtopäätelmiä.

Lähetin kyselyn Webropol-ohjelman kautta 42 keskisuurelle ja suurelle kunnan kirjastolle, 383 vastaanottajalle. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä, avoimia sekä asteikkoihin perustuvia kysymyksiä.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että kirjastot pitävät lobbaamista tärkeänä asiana. Monet kokivat samalla, että sitä on myös vaikea hahmottaa, ja jotkut olivat sitä mieltä, että sitä ei pitäisi tehdä lainkaan. Kyselyn vastauksissa nousi esiin, että useimmat kirjaston johtajat lobbaavat ja ovat yhteydessä kunnan päättäjiin. Kirjaston johtajien oman aktiivisuuden rooli tulee jatkossa vain korostumaan, sillä alle 3 %:lla vastaajista on oma kirjastolautakunta, loput ovat eri hallintokunnista yhdistettyjä lautakuntia.

In this thesis, I wanted to bring up a topical issue, lobbying. There is very little written in Finnish about lobbying, and those texts concentrate on the Finnish parliament and the European Union. I wanted to stay at the grass-root level in this thesis and write about lobbying from the standpoint of usual libraries. I outlined the topic to apply to medium-sized and large municipalities, and only to such lobbying that takes place at the municipality level.

The following research problems arouse: What is lobbying? How can it be practised professionally? Are libraries aware of its importance? How can libraries get their voices heard at the municipality level?

In this thesis, I have tried to answer the questions above, partly with the help of a survey. First I focus on the concept of lobbying, after that I move on to finding out good practice, and then I move on to the survey and the presentation of the results.

I sent the survey through the Webropol program to 42 medium-sized and large municipality libraries, a total of 383 recipients. The survey included multiple choice questions, open-ended and questions based on scales, in total 30 questions.

The research result shows that libraries think that lobbying is an issue of importance. It is also a hard issue to grasp, and some thought it should not be practised. The answers show that, in most cases, directors of libraries lobby and are in touch with decision-makers in municipalities. The importance for directors of libraries themselves to be active will be emphasized, fewer than 3 per cent of the respondents have their own library board, others have boards that are a combination of various branches of administration.