Taiteita hyödyntävä teemallinen kuntoutusmenetelmä : dementoituneiden potilaiden toimintakyvyn tukena
Vänskä, Tarja (2009)
Vänskä, Tarja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235906
Tiivistelmä
Vänskä, Tarja. Taiteita hyödyntävä teemallinen kuntoutusmenetelmä dementoituneiden potilaiden toimintakyvyn tukena. Helsinki, syksy 2009, 49 s, liitteitä 3. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK).
Dementoituneiden potilaiden viriketoiminnan kehittämisen hanke syntyi Oulunkylän kuntoutussairaalan tarpeesta kehittää keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneiden potilaiden viriketoimintaa pitkäaikaisosastolla. Osa henkilökunnasta oli kiinnostunut amerikkalaisen Linda Levine Madorin kehittämästä kuntoutusmenetelmästä, joka oli nimeltään Therapeutic Thematic Arts Programming for Older Adults (TTAP). Menetelmässä oli yhdeksän eri vaihetta. Suomeksi menetelmä oli käännetty nimellä Taiteita hyödyntävä teemallinen kuntoutusmenetelmä.
Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, soveltuiko taiteita hyödyntävä, teemallinen kuntoutusmenetelmä Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden viriketoiminnaksi pitkäaikaisosastolla. Tavoitteena oli myös laatia opas kuntoutusmallin käyttämisestä. Pitkän aikavälin tavoitteena oli kuntoutusmenetelmästä ja kuntoutusmallin käyttämisestä ja tuloksista saatujen tietojen hyödyntäminen dementiaa sairastavien potilaiden hoitotyössä.
Hankkeen tiedon keruun menetelmiä olivat aktivoiva osallistuva havainnointi, rinnakkaishavainnointi ja kohdistettu havainnointi. Hankkeeseen otettiin mukaan kuusi vaihetta, joista opiskelija suunnitteli kuntoutusmallin. Ensimmäisen tapaamisen aikana oli ohjattua rentoutumista ja julisteiden katselua. Toinen tapaaminen sisälsi musiikin kuuntelua. Kolmas tapaaminen sisälsi piirtämistä ja maalaamista. Neljäs tapaaminen toteutui tanssien. Viides tapaaminen sisälsi pullien leipomista. Kuudennen tapaamisen aikana katseltiin valokuvia. Hanke toteutettiin osaston vieressä olevassa toimistohuoneessa.
Kuntoutusmallin kokeilusta saadut tulokset olivat erittäin positiivisia. Potilaiden käyttäytymisen sekä hoitajien ja opiskelijan havaintojen valossa ilmeni, että potilaiden
fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä näkyi muutosta tapaamisten aikana. Lisäksi potilaat sanoivat jokaisen tapaamisen jälkeen, että heillä oli ollut mukavaa ja he sanoivat tulevansa mukaan seuraavallakin kerralla. Hoitajien mukaan potilaat käyttäytyivät eri tavalla ennen ja jälkeen tapaamisen kuin tapaamisten aikana. Tapaamisten aikana potilaat olivat tilanteeseen orientoituneita, asiallisia, keskittyneitä ja tyytyväisiä. Opiskelija havaitsi, että potilaat olivat rauhallisia, herkkiä ja jokaisen tapaamisen aikana aktiivisesti mukana toiminnassa. Opiskelija havaitsi myös yhdessä hymyilemisen lisääntyvän tapaamisten myötä.
Asiasanat: dementia, kuntoutus, virkistystoiminta, taide, toimintakyky, tukeminen
Dementoituneiden potilaiden viriketoiminnan kehittämisen hanke syntyi Oulunkylän kuntoutussairaalan tarpeesta kehittää keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneiden potilaiden viriketoimintaa pitkäaikaisosastolla. Osa henkilökunnasta oli kiinnostunut amerikkalaisen Linda Levine Madorin kehittämästä kuntoutusmenetelmästä, joka oli nimeltään Therapeutic Thematic Arts Programming for Older Adults (TTAP). Menetelmässä oli yhdeksän eri vaihetta. Suomeksi menetelmä oli käännetty nimellä Taiteita hyödyntävä teemallinen kuntoutusmenetelmä.
Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, soveltuiko taiteita hyödyntävä, teemallinen kuntoutusmenetelmä Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden viriketoiminnaksi pitkäaikaisosastolla. Tavoitteena oli myös laatia opas kuntoutusmallin käyttämisestä. Pitkän aikavälin tavoitteena oli kuntoutusmenetelmästä ja kuntoutusmallin käyttämisestä ja tuloksista saatujen tietojen hyödyntäminen dementiaa sairastavien potilaiden hoitotyössä.
Hankkeen tiedon keruun menetelmiä olivat aktivoiva osallistuva havainnointi, rinnakkaishavainnointi ja kohdistettu havainnointi. Hankkeeseen otettiin mukaan kuusi vaihetta, joista opiskelija suunnitteli kuntoutusmallin. Ensimmäisen tapaamisen aikana oli ohjattua rentoutumista ja julisteiden katselua. Toinen tapaaminen sisälsi musiikin kuuntelua. Kolmas tapaaminen sisälsi piirtämistä ja maalaamista. Neljäs tapaaminen toteutui tanssien. Viides tapaaminen sisälsi pullien leipomista. Kuudennen tapaamisen aikana katseltiin valokuvia. Hanke toteutettiin osaston vieressä olevassa toimistohuoneessa.
Kuntoutusmallin kokeilusta saadut tulokset olivat erittäin positiivisia. Potilaiden käyttäytymisen sekä hoitajien ja opiskelijan havaintojen valossa ilmeni, että potilaiden
fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä näkyi muutosta tapaamisten aikana. Lisäksi potilaat sanoivat jokaisen tapaamisen jälkeen, että heillä oli ollut mukavaa ja he sanoivat tulevansa mukaan seuraavallakin kerralla. Hoitajien mukaan potilaat käyttäytyivät eri tavalla ennen ja jälkeen tapaamisen kuin tapaamisten aikana. Tapaamisten aikana potilaat olivat tilanteeseen orientoituneita, asiallisia, keskittyneitä ja tyytyväisiä. Opiskelija havaitsi, että potilaat olivat rauhallisia, herkkiä ja jokaisen tapaamisen aikana aktiivisesti mukana toiminnassa. Opiskelija havaitsi myös yhdessä hymyilemisen lisääntyvän tapaamisten myötä.
Asiasanat: dementia, kuntoutus, virkistystoiminta, taide, toimintakyky, tukeminen