Vanhempien näkökulma 6.-luokkalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista
Suominen, Annika (2014)
Suominen, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303672
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen näkökulma vanhemmilla on omien 6.-luokkalaisten lastensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Opinnäytetyössä kartoitettiin myös minkälaista yhteistyötä koulun ja kodin välillä on sekä minkälaista yhteistyötä vanhemmat toivoisivat lisää kodin ja koulun välille.
Tämä opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita ja myös tapaa, jolla niitä tuotetaan. Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahankkeen tavoitteena on löytää keinoja tukemaan hyvinvointipolulla etenemisessä. Tämä opinnäytetyö keskittyy hyvinvointipolun alkuun eli ennaltaehkäisevään vaiheeseen.
Opinnäytetyö tehtiin käyttämällä määrällistä tutkimusmenetelmää, johon liittyi myös laadullisia piirteitä. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin tätä tutkimusta varten tehtyä kyselylomaketta. Tutkimuksen avoimet kysymykset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Monivalintakysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimus toteutettiin valituissa lohjalaisissa alakouluissa 6.-luokkalaisten vanhemmille. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän eri alakoulua, jotka olivat mukana Lohjan Laurean terveyden edistämisen projektissa vuonna 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 vanhempaa. Kysely toteutettiin sekä sähköisenä että kirjallisena kyselynä koulusta riippuen. Kyselyyn valikoitui kysymyksiä seuraavista teemoista: ravitsemus, liikunta, terveys ja elintavat, koulun ja kodin yhteistyö, median käyttö, kiusaaminen ja sosiaaliset suhteet.
Tutkimuksessa kävi ilmi se, että vanhemmat kokivat voivansa vaikuttaa lapsensa terveyteen useilla eri tavoilla. Tärkeimpänä vaikutuskeinona vanhemmat näkivät oman esimerkin antamisen. Moni vanhemmista myös vastasi kodin ja koulun yhteistyön toimivan heidän mukaansa moitteettomasti. Vanhemmat myös pitivät lapsiaan terveinä ja fyysisesti hyvässä kunnossa olevina. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhempien mielestä heidän lapsensa ovat terveitä ja noudattavat pääosin terveellisiä elämäntapoja.
Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa työn, jossa lasten ja vanhempien näkökulmaa vertailtaisiin keskenään. Tällöin nähtäisiin, kuinka vanhempien näkemys poikkeaa lasten näkemyksistä.
Tämä opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita ja myös tapaa, jolla niitä tuotetaan. Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahankkeen tavoitteena on löytää keinoja tukemaan hyvinvointipolulla etenemisessä. Tämä opinnäytetyö keskittyy hyvinvointipolun alkuun eli ennaltaehkäisevään vaiheeseen.
Opinnäytetyö tehtiin käyttämällä määrällistä tutkimusmenetelmää, johon liittyi myös laadullisia piirteitä. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin tätä tutkimusta varten tehtyä kyselylomaketta. Tutkimuksen avoimet kysymykset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Monivalintakysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimus toteutettiin valituissa lohjalaisissa alakouluissa 6.-luokkalaisten vanhemmille. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän eri alakoulua, jotka olivat mukana Lohjan Laurean terveyden edistämisen projektissa vuonna 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 vanhempaa. Kysely toteutettiin sekä sähköisenä että kirjallisena kyselynä koulusta riippuen. Kyselyyn valikoitui kysymyksiä seuraavista teemoista: ravitsemus, liikunta, terveys ja elintavat, koulun ja kodin yhteistyö, median käyttö, kiusaaminen ja sosiaaliset suhteet.
Tutkimuksessa kävi ilmi se, että vanhemmat kokivat voivansa vaikuttaa lapsensa terveyteen useilla eri tavoilla. Tärkeimpänä vaikutuskeinona vanhemmat näkivät oman esimerkin antamisen. Moni vanhemmista myös vastasi kodin ja koulun yhteistyön toimivan heidän mukaansa moitteettomasti. Vanhemmat myös pitivät lapsiaan terveinä ja fyysisesti hyvässä kunnossa olevina. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhempien mielestä heidän lapsensa ovat terveitä ja noudattavat pääosin terveellisiä elämäntapoja.
Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa työn, jossa lasten ja vanhempien näkökulmaa vertailtaisiin keskenään. Tällöin nähtäisiin, kuinka vanhempien näkemys poikkeaa lasten näkemyksistä.