Lasten suonensisäisen lääkehoidon turvallisuus : Tarkistuslista lääkitysturvallisuuden edistäjänä
Sikorski, Tiina; Seppänen, Tiina (2014)
Sikorski, Tiina
Seppänen, Tiina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224567
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten suonensisäisen lääkehoidon turvallisuutta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Keskityimme työssämme lääketurvallisuuteen ja sen toteutumiseen lasten iv-lääkehoidossa. Lisäksi etsimme tietoa tarkistuslistan käytön hyödyllisyydestä hoitotyössä. Tarkoituksena oli myös laatia tarkistuslista lasten suonensisäisen lääkehoidon toteuttamisprosessista kirjallisuuskatsaukseen perustuen. Asetimme kolme tutkimuskysymystä: Miten lääketurvallisuus toteutuu leikki-ikäisten lasten suonensisäisessä lääkehoidossa, mitkä ovat leikki-ikäisten suonensisäisen lääkehoidon yleisimmät ongelmat ja kuinka niitä voidaan ennaltaehkäistä.
Toteutimme opinnäytetyömme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja käytimme laadullista tutkimusmenetelmää aineiston analysointiin. Kirjallisuuskatsauksessamme selvitimme, kuinka lääketurvallisuus toteutuu lasten suonensisäisessä lääkehoidossa, mitkä ovat sen keskeisiä ongelmakohtia ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä. Kirjallisuuden pohjalta käsittelimme myös suonensisäistä lääkehoitoa ja siihen kuuluvia aihealueita. Haimme tietoa lasten lääkehoidon erityispiirteistä sekä lääkityspoikkeamista. Suunnittelimme tarkistuslistan hakemamme tiedon avulla. Listan avulla on tarkoitus kehittää turvallisuutta lasten suonensisäisessä lääkehoidossa. Tutkimusaineistoksi valittiin yhteensä 13 lähdettä, joista 12 oli ulkomaalaisia ja yksi suomalainen. Aineisto kerättiin vuosilta 2003 -2013 tietokantahakua käyttäen. Tutkimusten laadun arviointiin käytettiin Van Tulder- ja CASP-menetelmiä. Yksi valituista lähteistä perustui kansainväliseen tutkimukseen. Muut tutkimukset keskittyivät yhden osaston, ensihoidon, sairaalan tai tietyn alueen sairaaloihin, joissa lasten suonensisäistä lääkehoitoa toteutetaan.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan virheitä sattui jokaisessa iv-lääkehoidon prosessin vaiheessa. Annosteluvirheet olivat yleisimpiä. Muita yleisiä ongelmakohtia olivat lääkemääräykset, käyttökuntoon saattaminen, kirjaaminen sekä sairaanhoitajan puutteelliset tiedot ja toimintatavat. Lasten lääkehoidossa virheitä tapahtui eniten muihin ikäryhmiin verrattuna. Iv-lääkehoitoa toteutettiin kuitenkin pääosin oikealla tavalla ja virheet huomattiin ennen lääkkeenantoa potilaalle.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella lasten iv-lääkehoidossa pitäisi huomioida monia asioita, jotta se toteutuisi hyvin ja turvallisesti. Esimerkiksi kaksoistarkastuksella ja tarkistuslistan käytöllä voitaisiin välttää virheitä. Lääkehoitosuunnitelman noudattaminen ja yhteneväiset toimintatavat sekä lisäkoulutukset ennaltaehkäisevät myös osaltaan virheiden syntymistä.
Toteutimme opinnäytetyömme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja käytimme laadullista tutkimusmenetelmää aineiston analysointiin. Kirjallisuuskatsauksessamme selvitimme, kuinka lääketurvallisuus toteutuu lasten suonensisäisessä lääkehoidossa, mitkä ovat sen keskeisiä ongelmakohtia ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä. Kirjallisuuden pohjalta käsittelimme myös suonensisäistä lääkehoitoa ja siihen kuuluvia aihealueita. Haimme tietoa lasten lääkehoidon erityispiirteistä sekä lääkityspoikkeamista. Suunnittelimme tarkistuslistan hakemamme tiedon avulla. Listan avulla on tarkoitus kehittää turvallisuutta lasten suonensisäisessä lääkehoidossa. Tutkimusaineistoksi valittiin yhteensä 13 lähdettä, joista 12 oli ulkomaalaisia ja yksi suomalainen. Aineisto kerättiin vuosilta 2003 -2013 tietokantahakua käyttäen. Tutkimusten laadun arviointiin käytettiin Van Tulder- ja CASP-menetelmiä. Yksi valituista lähteistä perustui kansainväliseen tutkimukseen. Muut tutkimukset keskittyivät yhden osaston, ensihoidon, sairaalan tai tietyn alueen sairaaloihin, joissa lasten suonensisäistä lääkehoitoa toteutetaan.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan virheitä sattui jokaisessa iv-lääkehoidon prosessin vaiheessa. Annosteluvirheet olivat yleisimpiä. Muita yleisiä ongelmakohtia olivat lääkemääräykset, käyttökuntoon saattaminen, kirjaaminen sekä sairaanhoitajan puutteelliset tiedot ja toimintatavat. Lasten lääkehoidossa virheitä tapahtui eniten muihin ikäryhmiin verrattuna. Iv-lääkehoitoa toteutettiin kuitenkin pääosin oikealla tavalla ja virheet huomattiin ennen lääkkeenantoa potilaalle.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella lasten iv-lääkehoidossa pitäisi huomioida monia asioita, jotta se toteutuisi hyvin ja turvallisesti. Esimerkiksi kaksoistarkastuksella ja tarkistuslistan käytöllä voitaisiin välttää virheitä. Lääkehoitosuunnitelman noudattaminen ja yhteneväiset toimintatavat sekä lisäkoulutukset ennaltaehkäisevät myös osaltaan virheiden syntymistä.