PURPPURANAHAKAN KÄYTTÖ VESAKONTORJUNNASSA KUUSEN ISTUTUSTAIMIKOISSA
Lampinen, Henri (2014)
Lampinen, Henri
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404144296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404144296
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on tutkia purppuranahakkakäsittelyn vaikutuksia kuusen istutustaimikossa, esimerkkialan sekä koealaverkoston avulla.
Purppuranahakka (Chondrostereum purpureum) on yleisesti pohjoisen- ja eteläisen pallonpuoliskon leudoilla alueilla tavattava lahottajasieni. Sen käyttöä vesomisen ehkäisyssä on tutkittu maailmalla jo 1980 -luvulta lähtien ja ensimmäiset sitä hyödyntävät kaupalliset tuotteet kehitettiin 2000-luvun alkupuolella. Suomessa kiinnostus sienen käytöstä vesakontorjunnassa on poikinut Metsäntutkimuslaitoksen toimesta useita tutkimuksia, joiden tavoitteena on kehittää suomalaista alkuperää oleva vesakontorjuntaan soveltuva purppuranahakkakanta.
Purppuranahakan vaikutusten tutkimista varten perustettiin Nikkarilan opetusmetsän Nenonpeltoon esimerkkiala sekä 24 kiinteän ympyräkoealan verkosto. Esimerkkiala muodostuu noin 0,1 hehtaarin kokoisesta purppuranahakalla käsitellystä alueesta, joka rajautuu suoralla linjalla tavanomaisella taimikonperkauksella käsitellystä alasta. Koealoilta mitattiin puulajikohtaisesti jäävä puusto sekä sen keskipituus ja -läpimitta. Lisäksi kullekin koealalle laskettiin hehtaarikohtainen poistuma ja viiden lähimmän kannon perusteella poistuman keskiläpimitta. Kannoista myös havainnoitiin niissä tapahtuneita muutoksia, joita olivat tummuminen, vesominen ja purppuranahakan itiöemät.
Laskennassa kannoissa havaittuja muutoksia vertailtiin käsittelytavoittain suhteuttamalla ne kunkin koealan lehtipuiden kokonaispoistumaan. Tuloksia tarkasteltiin PASW Statistics 18 tilastolaskentaohjelmalla. Vaikka purppuranahakalla käsitellyissä kannoissa vesominen oli jonkin verran vähäisempää ja tummumista havaittiin useammin, eivät erot olleet tilastollisesti merkittäviä. Tämä tukee olettamusta, jonka mukaan purppuranahakkakäsittelyn vaikutukset eivät ilmene välittömästi, vaan vähitellen seuraavan 2 - 3vuoden aikana.
Purppuranahakka (Chondrostereum purpureum) on yleisesti pohjoisen- ja eteläisen pallonpuoliskon leudoilla alueilla tavattava lahottajasieni. Sen käyttöä vesomisen ehkäisyssä on tutkittu maailmalla jo 1980 -luvulta lähtien ja ensimmäiset sitä hyödyntävät kaupalliset tuotteet kehitettiin 2000-luvun alkupuolella. Suomessa kiinnostus sienen käytöstä vesakontorjunnassa on poikinut Metsäntutkimuslaitoksen toimesta useita tutkimuksia, joiden tavoitteena on kehittää suomalaista alkuperää oleva vesakontorjuntaan soveltuva purppuranahakkakanta.
Purppuranahakan vaikutusten tutkimista varten perustettiin Nikkarilan opetusmetsän Nenonpeltoon esimerkkiala sekä 24 kiinteän ympyräkoealan verkosto. Esimerkkiala muodostuu noin 0,1 hehtaarin kokoisesta purppuranahakalla käsitellystä alueesta, joka rajautuu suoralla linjalla tavanomaisella taimikonperkauksella käsitellystä alasta. Koealoilta mitattiin puulajikohtaisesti jäävä puusto sekä sen keskipituus ja -läpimitta. Lisäksi kullekin koealalle laskettiin hehtaarikohtainen poistuma ja viiden lähimmän kannon perusteella poistuman keskiläpimitta. Kannoista myös havainnoitiin niissä tapahtuneita muutoksia, joita olivat tummuminen, vesominen ja purppuranahakan itiöemät.
Laskennassa kannoissa havaittuja muutoksia vertailtiin käsittelytavoittain suhteuttamalla ne kunkin koealan lehtipuiden kokonaispoistumaan. Tuloksia tarkasteltiin PASW Statistics 18 tilastolaskentaohjelmalla. Vaikka purppuranahakalla käsitellyissä kannoissa vesominen oli jonkin verran vähäisempää ja tummumista havaittiin useammin, eivät erot olleet tilastollisesti merkittäviä. Tämä tukee olettamusta, jonka mukaan purppuranahakkakäsittelyn vaikutukset eivät ilmene välittömästi, vaan vähitellen seuraavan 2 - 3vuoden aikana.