ALARAAJAPROTETISOINTIKÄYTÄNTÖJEN KUSTANNUSVERTAILU : Katsaus isojen alaraaja-amputaatioiden määrään Suomessa
Salmi, Henrikki (2014)
Salmi, Henrikki
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404184490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404184490
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli verrata kahden yleisen alaraaja-amputoidun protetisoinnissa käytettävän toimintamallin kustannuksia proteesien hankintahinnan näkökulmasta. Toimintamallit ovat siirtyminen suoraan käyttöproteesiin ja erillisen ensiproteesin hankinta ennen varsinaisen käyttöproteesin hankintaa. Tavoitteena oli saada myös tietoa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin proteesikustannusten tasosta verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Lisäksi omana osanaan käsitellään alaraaja-amputoitujen määrää Suomessa ja määrän kehitystä.
Alaraaja-amputaatioiden määrää tutkittiin aluksi olemassa olevien julkaisujen pohjalta, jonka lisäksi tilastoja pyydettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Saadut tiedot esitettiin kokonaisuudessaan valtakunnallisena tilastona, erityisvastuualueittain sekä toimenpideluokituksittain. Kustannusvertailun ensimmäisenä vaiheena hankittiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sääri- ja reisiproteesikustannukset vuosilta 2010–2012. Nämä tiedot analysoitiin, jonka jälkeen pyydettiin vertailudataa Vaasan sairaanhoitopiiristä sekä ainoasta sairaanhoitopiiristä, jossa on yleisesti käytössä ensiproteesit eli Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Näiden tietojen pohjalta suoritettiin kustannusten vertailu.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin tietoa isojen alaraaja-amputaatioiden määristä ja niiden kehityksestä Suomessa. Toisen osion tuloksena nähtiin, että alkuolettamuksesta poiketen erillisen ensiproteesin tekeminen ennen käyttöproteesia ei välttämättä nostakaan proteesikustannuksia vaan on monissa tapauksissa edullisempi tapa toteuttaa protetisointi verrattuna nykyisiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin proteesikustannuksiin. Lisäksi nähtiin, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin proteesikustannukset ovat proteesia kohden korkeat verrattaessa niitä toisiin sairaanhoitopiireihin. Toimenpiteenä kustannusten laskemiseksi ehdotetaan erillisen hankintasopimuksen tekemistä nykyisen toimittajan kanssa tai tarvittaessa tarjouskilpailua. Lisäksi ensiproteesien käyttöä tulisi tarkastella uudelleen, kun proteesikustannukset eivät ole korkeammat.
Alaraaja-amputaatioiden määrää tutkittiin aluksi olemassa olevien julkaisujen pohjalta, jonka lisäksi tilastoja pyydettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Saadut tiedot esitettiin kokonaisuudessaan valtakunnallisena tilastona, erityisvastuualueittain sekä toimenpideluokituksittain. Kustannusvertailun ensimmäisenä vaiheena hankittiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sääri- ja reisiproteesikustannukset vuosilta 2010–2012. Nämä tiedot analysoitiin, jonka jälkeen pyydettiin vertailudataa Vaasan sairaanhoitopiiristä sekä ainoasta sairaanhoitopiiristä, jossa on yleisesti käytössä ensiproteesit eli Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Näiden tietojen pohjalta suoritettiin kustannusten vertailu.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin tietoa isojen alaraaja-amputaatioiden määristä ja niiden kehityksestä Suomessa. Toisen osion tuloksena nähtiin, että alkuolettamuksesta poiketen erillisen ensiproteesin tekeminen ennen käyttöproteesia ei välttämättä nostakaan proteesikustannuksia vaan on monissa tapauksissa edullisempi tapa toteuttaa protetisointi verrattuna nykyisiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin proteesikustannuksiin. Lisäksi nähtiin, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin proteesikustannukset ovat proteesia kohden korkeat verrattaessa niitä toisiin sairaanhoitopiireihin. Toimenpiteenä kustannusten laskemiseksi ehdotetaan erillisen hankintasopimuksen tekemistä nykyisen toimittajan kanssa tai tarvittaessa tarjouskilpailua. Lisäksi ensiproteesien käyttöä tulisi tarkastella uudelleen, kun proteesikustannukset eivät ole korkeammat.