Turvallisen yleisötilaisuuden järjestäminen
Ketokoski, Jesse (2014)
Ketokoski, Jesse
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084009
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on käydä läpi yksityiskohtaisesti yleisötilaisuuden järjestämiseen vaadittava lainsäädäntö, yleiset järjestelyt, määräajat, sekä tuoda esille joitakin yleisötilaisuuksissa esiintyneitä turvallisuusongelmia. Lukiessa tätä työtä kannattaa huomioida, että kyseessä on osa laajempaa kokonaisuutta, joka julkaistiin joulukuussa 2013 kirjana ”Yleisötilaisuuksien turvallisuus”. Työn tavoitteena on luoda selkeä kokonaisuus, jota yleisötilaisuuden järjestäjät voivat käyttää oppaana toteuttaessaan turvallista yleisötilaisuutta.
Opinnäytetyö on jaettu kolmeen suurempaan osaan: yleisötilaisuuden järjestämiseen liittyvät asiat, yleisötilaisuuden rakentamiseen liittyvät asiat ja case-esimerkkeihin erilaisista epäonnistuneista yleisötilaisuuksista. Näitä tukemassa ovat asiantuntijahaastattelut, joilla saatiin laajempi käsitys Suomessa järjestettävistä yleisötilaisuuksista.
Yleisötilaisuuden järjestämiseen liittyvässä osiossa käydään läpi yksityiskohtaisesti suunnitteluun, lupiin ja ilmoituksiin, sekä turvallisuusjohtamiseen ja riskienhallintaan liittyvät asiat. Näiden kaikkien summana saadaan selkeä käsitys mitä kaikkea tulisi tehdä jo ennen kuin itse tapahtuma on alkanut.
Yleisötilaisuuden rakentamisen – osiossa käydään läpi miten monet asiat, jotka eivät suoranaisesti kuulosta vaikuttavan turvallisuuteen ovatkin merkittävässä roolissa turvallista yleisötilaisuutta järjestäessä. Esimerkiksi sähkö- ja vesijärjestelyt voivat aiheuttaa epäonnistuessaan erittäin pahojakin vaaratilanteita. Toisaalta myös henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen esimerkiksi riittävien taukotilojen avulla helpottaa yleisesti ottaen järjestäjän taakkaa, koska työntekijät ovat tyytyväisiä. WC-tiloja ei koskaan ole liikaa, vaan pikemminkin liian vähän mikä aiheuttaa monesti jonottamista ja pahaa mieltä, joka taas johtaa aggressiiviseen käytökseen.
Case-esimerkeillä halutaan tuoda esille lähiaikoina, sekä Suomessa että maailmalla tapahtuneita yleisötilaisuuksien turvallisuusongelmia. Näillä pyritään tiedostamaan, että vaikka järjestelyt olisi tehty hyvin, voi jotain yllättävää aina tapahtua. Tällaisiin yllättäviin tilanteisiin varautuminen on kaikkein haastavinta yleisötilaisuutta järjestäessä ja hyvä kommunikaatio ja viranomaisyhteistyö ovatkin avainasemassa, jos alkuperäiset suunnitelmat pettävät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämä opinnäytetyö antaa hyvän kuvan nykyisistä vaatimuksista ja niiden täyttämisestä yleisötilaisuutta toteutettaessa. Tarkoituksen mukaisesti opinnäytetyöstä tuli kattava teoriapaketti, jota jokainen yleisötilaisuutta järjestävä henkilö voi käyttää hyvänä apuvälineenä, mutta koska kyseessä oli vain osa suurempaa kokonaisuutta, ei käytännön esimerkkejä ole juurikaan käsitelty. Tehdyt haastattelut tukivat hyvin omaa käsitystäni siitä, että nykyisellään yleisötilaisuuden järjestäminen on monimutkainen prosessi ja kaikille tahoille hankala alkaen siitä, että huomioon otettavia lakeja on useita.
Opinnäytetyö on jaettu kolmeen suurempaan osaan: yleisötilaisuuden järjestämiseen liittyvät asiat, yleisötilaisuuden rakentamiseen liittyvät asiat ja case-esimerkkeihin erilaisista epäonnistuneista yleisötilaisuuksista. Näitä tukemassa ovat asiantuntijahaastattelut, joilla saatiin laajempi käsitys Suomessa järjestettävistä yleisötilaisuuksista.
Yleisötilaisuuden järjestämiseen liittyvässä osiossa käydään läpi yksityiskohtaisesti suunnitteluun, lupiin ja ilmoituksiin, sekä turvallisuusjohtamiseen ja riskienhallintaan liittyvät asiat. Näiden kaikkien summana saadaan selkeä käsitys mitä kaikkea tulisi tehdä jo ennen kuin itse tapahtuma on alkanut.
Yleisötilaisuuden rakentamisen – osiossa käydään läpi miten monet asiat, jotka eivät suoranaisesti kuulosta vaikuttavan turvallisuuteen ovatkin merkittävässä roolissa turvallista yleisötilaisuutta järjestäessä. Esimerkiksi sähkö- ja vesijärjestelyt voivat aiheuttaa epäonnistuessaan erittäin pahojakin vaaratilanteita. Toisaalta myös henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen esimerkiksi riittävien taukotilojen avulla helpottaa yleisesti ottaen järjestäjän taakkaa, koska työntekijät ovat tyytyväisiä. WC-tiloja ei koskaan ole liikaa, vaan pikemminkin liian vähän mikä aiheuttaa monesti jonottamista ja pahaa mieltä, joka taas johtaa aggressiiviseen käytökseen.
Case-esimerkeillä halutaan tuoda esille lähiaikoina, sekä Suomessa että maailmalla tapahtuneita yleisötilaisuuksien turvallisuusongelmia. Näillä pyritään tiedostamaan, että vaikka järjestelyt olisi tehty hyvin, voi jotain yllättävää aina tapahtua. Tällaisiin yllättäviin tilanteisiin varautuminen on kaikkein haastavinta yleisötilaisuutta järjestäessä ja hyvä kommunikaatio ja viranomaisyhteistyö ovatkin avainasemassa, jos alkuperäiset suunnitelmat pettävät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämä opinnäytetyö antaa hyvän kuvan nykyisistä vaatimuksista ja niiden täyttämisestä yleisötilaisuutta toteutettaessa. Tarkoituksen mukaisesti opinnäytetyöstä tuli kattava teoriapaketti, jota jokainen yleisötilaisuutta järjestävä henkilö voi käyttää hyvänä apuvälineenä, mutta koska kyseessä oli vain osa suurempaa kokonaisuutta, ei käytännön esimerkkejä ole juurikaan käsitelty. Tehdyt haastattelut tukivat hyvin omaa käsitystäni siitä, että nykyisellään yleisötilaisuuden järjestäminen on monimutkainen prosessi ja kaikille tahoille hankala alkaen siitä, että huomioon otettavia lakeja on useita.