Tavataan Perhetuvalla : lastensuojelun perhetyön ryhmätoimintaa kehittämässä
Rinne, Leena (2014)
Rinne, Leena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404063924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404063924
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä toteutettiin paikallinen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli käynnistää ja kehittää Mustijoen perusturvan lasten ja perheiden sosiaalipalvelujen käyttäjille suunnattua perhetyön ryhmätoimintaa yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Lastensuojelun vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi kaivataan rakenteellisia muutoksia ja uudenlaista ajattelua, joissa lastensuojelun asiakkaiden osallistumista palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa lisätään. Tutkimusten mukaan palvelujen käyttäjien mukanaolo palvelujen kehittämistyössä tukee asiakkaiden hyvinvointia ja työntekijöiden työmotivaatiota. Tässä opinnäytetyössä haluttiin kehittää perhetyötä ja perhetyön ryhmätoimintaa niin, että asiakkaiden osallisuudelle, voimaantumiselle ja vertaistuen toteutumiselle pyrittiin luomaan uusia mahdollisuuksia kehittämistyön kaikissa vaiheissa. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisena kehittämishankkeena, ja menetelmälliset valinnat perustuvat sekä toimintatutkimuksen että kehittävän työntutkimuksen käsitteisiin. Opinnäytetyöhön sisältyy kaksi kehittämissykliä, jotka ekspansiivisen oppimisen kehään suhteutettuina asettuvat uuden toimintamallin suunnittelun, käyttöönoton ja arvioinnin vaiheisiin. Työntekijöiden kanssa toteutettiin kymmenen kuukauden aikana seitsemän reflektiivistä kehittämissessiota, joissa käytettiin peiliaineistoina viidestä erilaisesta perhetyön ryhmästä osallistuvan havainnoinnin avulla dokumentoitua tietoa. Peiliaineistojen avulla saatiin käyttäjien mielipiteitä kuuluviin ja voitiin tehdä tarpeellisiksi arvioituja korjausliikkeitä kehittämisprosessin aikana. Kehittämishankkeen tuloksena vahvistui käsitys, että ryhmätoimintaan osallistuminen ja siellä syntyvä vertaistuki voimaannuttaa ja aktivoi asiakkaita vaikuttamaan palvelujärjestelmään. Asiakkaiden ja työntekijöiden välille syntyi tasavertaisempi työskentelysuhde, ja ryhmätoimintaan käytetystä tilasta syntyi kolmas, rennompi ja neutraalimpi kohtaamispaikka toimiston ja kodin lisäksi. Hankkeen aikana ei kuitenkaan saavutettu tasoa, jossa asiakkaat olisivat voineet vaikuttaa kehittämisen tavoitteisiin ja lopputuloksiin ilman ulkopuolelta tulevia rajoituksia. Yhdistämällä asiakkaiden kokemustietoa ja työntekijöiden ammattitaitoa aiempaa ennakkoluulottomammin voitaisiin lastensuojelutyötä kehittää toimivammaksi.